pakkomielle omaan ulkonäköön uhkaa viedä toimintakyvyn

Olen 35 vuotias nainen. Olen kärsinyt huonosta itsetunnosta. Nuorena minusta tuli kuitenkin kaunis nainen ja sain hirveän paljon huomiota kauniista ulkonäöstä. Kolmikymppisenä rupsahdin ja nykyään olen näkymätön ja suorastaan ruma. En tiedä olisinko näin pakkomielteinen ulkonäköäni kohtaan, mikäli olisin ollut koko ikäni ruman. Nyt tuntuu entistä pahemmalta, kun ihmiset vertailevat minua entiseeni.

En nykyään oikein tahdo enää edes poistua kotoa, sillä häpeän ulkonäköäni. Tarkkailen itseäni ja ulkonäköäni pakkomielteisesti ja menin jopa plastiikkakirurgiseen operaatioon, joka epäonnistui. Tämä pahensi kehoristiriitaani.

Yritin kertoa tästä lääkärille, mutta hän ei ottanut minua tosissaan. Olen jonossa depressiohoitajan juttusille, mutta sekin menee syksyyn. Onko teillä mitään vinkkejä siitä, miten voisin itse jollain tätä tilannetta? Olisiko vaikka jotain self help opasta ulkonäkökompleksiin tms? onko kukaan muu ollut samassa tilanteessa ja löytänyt mitään pakokeinoa? Plastiikkakirurgia se tuskin on.