Miksi kaikki ikävä sattuu yleensä aina samalle ihmiselle/samaan perheeseen ym?
Itse olen tälläinen epäonninen, en jaksa luetella mitä kaikkea pientä ikävää on sattunut. Nykyään poissa työelämästä ja köyhänä 43vuotiaana. Meidän perheelle sattuu ja tapahtuu. Tietty ainoan veljeni perhe saa ostettua kaikkea kivaa ja ovat hyväonnisiin kuuluvia. Eikä tämän pitäisi ärsyttää mutta se ärsyttää. Varsinkin kun tietää ettei perheemme raha asiat tuosta noin vain muutu. Mitään remontteja emme saa tehtyä tai matkustettua. Elämä yhtä kärsimystä.
Kommentit (40)
Onhan sulla perhe, yhteys veljeesi...
Vali vali. Valittamallahan kaikki järjestyy. Toinen tapa on vertailla itseään muihin, itseään ei tarvitse muuttaa ollenkaan ja mitään ei tietwnkään tarvitse vaivautua tekemään asioita parantaakseen. Velikin on vain istunut perzeellään ja kaikki tapahtuu parhain päin aina.
Veljesi on tehnyt asian eteen jotain. Mitä sinä ajattelit tehdä?
Onni suosii rohkeaa.
Eli tekemällä tapahtuu. Sairauksille tms. ei kukaan mahda mitään, mutta ”sängyssä” apaattisena maaten ei voi mitään hyvääkään tapahtua. Elämämme koostuu pienistä valinnoistamme, joita teemme joka päivä.
Ei muuta kuin elämään, niin mahdollistuu hyväkin.
Vierailija kirjoitti:
Veljesi on tehnyt asian eteen jotain. Mitä sinä ajattelit tehdä?
No, kerro mitä voin tehdä asian eteen että onni kääntyisi? Anna neuvoja äläkä vain tuomitse!
Ap
Kateus ja muihin itsensä vertaaminen on varma tie onnettomaksi ikuisesti.
Vierailija kirjoitti:
Onni suosii rohkeaa.
Eli tekemällä tapahtuu. Sairauksille tms. ei kukaan mahda mitään, mutta ”sängyssä” apaattisena maaten ei voi mitään hyvääkään tapahtua. Elämämme koostuu pienistä valinnoistamme, joita teemme joka päivä.
Ei muuta kuin elämään, niin mahdollistuu hyväkin.
Mitä tarkoitat elämällä? Koko ajan olen elänyt. En ole maanut sängyn pohjalla.
Ap
Itse olen huomannut sen, että moni keskittyy pelkästään surkuttelemaan kohtaloaan ja valittamaan kuinka muilla menee paremmin.
Omalla toiminnalla ei nähdä llevan minkäänlaista vaikutusta yksilön elämänkulkuun.
Yleensä näiden mielestä kaikki epäonni on vähintäänkin sipilän ja maahamme muualta muuttaneiden syytä.
Sipilän ja kumppaneiden syytä ettet käynyt kouluja.
Sipilän syytä että et suostu muuttamaan paikkakunnalta jossa ei ole töitä.
Sipilän syytä että amiksen keskenjättäneelle ei mistään löydy sitä duunipaikkaa missä mitään ei tarttis tehdä ja palkkaa sais sen 5k€/kk...
Ehkä sinä teet niistä numeron. Veli ajattelee epäonnen kuuluvan elämään ”noh, tästäkin selvitään!” Siks et edes tiedä heidän epäonnestaan.
Jos ette saa remontteja tehtyä, niin asutte vääränlaisessa asunnossa, muuttakaa pienempään ja sellaiseen, jossa ei tarvitse tehdä remontteja. Matkustaa voi ihan jokainen, kävellenkin pääsee ja julkisilla, teltassa voi yöpyä oikein mukavasti ja muistoja kertyy.
Vierailija kirjoitti:
Kateus ja muihin itsensä vertaaminen on varma tie onnettomaksi ikuisesti.
Pystyisitkö itse olemaan yli-ihminen? Ihmisen tunteisiin kuuluu kateus, siitä ei pääse mihinkään. No ehkä jossain luostarissa.
Ap
Pitää hyväksyä se tosiasia, että kaikkien terveydelliset ja henkiset ja fyysiset resurssit eivät riitä samaan.
Ukko38 kirjoitti:
Itse olen huomannut sen, että moni keskittyy pelkästään surkuttelemaan kohtaloaan ja valittamaan kuinka muilla menee paremmin.
Omalla toiminnalla ei nähdä llevan minkäänlaista vaikutusta yksilön elämänkulkuun.
Yleensä näiden mielestä kaikki epäonni on vähintäänkin sipilän ja maahamme muualta muuttaneiden syytä.
Sipilän ja kumppaneiden syytä ettet käynyt kouluja.
Sipilän syytä että et suostu muuttamaan paikkakunnalta jossa ei ole töitä.
Sipilän syytä että amiksen keskenjättäneelle ei mistään löydy sitä duunipaikkaa missä mitään ei tarttis tehdä ja palkkaa sais sen 5k€/kk...
Oon käyny enemmän kouluja, samoin mieheni. Eikä edes millekään pienipalkkaiselle alalla vaan normi. Satuin itse sairastumaan 10v sitten. Tämä aiheuttanut nykyisen perheemme köyhyyden.
Ap
Pitää vaan tyytyä siihen vähään minkä elämä antaa. Minullakin on aina ollut hieman huono tuuri. Sain lapsia= kaikki sairaita, Sain aviomiehen= väkivaltainen narsisti, Sain vakituisen työpaikan= psyyke romahti heti ja minusta tuli lopullisesti työkyvytön, olen älykäs= oppimishäiriöni estää menestymisen. Olen sosiaalisesti lahjakas= uuvun todella nopeasti ihmisten kanssa. Ja aina kun keksin ratkaisun johonkin niin tulee jokin uusi ongelma. Päätin lopulta luovuttaa ja hyväksyä elämäni näin.
Täällä vastaajat on jotain kokoomuksen litargiaa luettelevia? Aina kaikki ei ole omasta itsestä kiinni. Esim. Se että joutuu jo nuorena koulukiusatuksi ilman syytä.
Ap
Eli omistatte asunnon?Koska pitäisi remontoida? Olisiko pyydettävä apua remonttiin tai myytävä nykyinen asunto ja muutettava vuokralle? Tai pyydettävä vaan remonttiapua ja kerrottava totuus,että ette pysty siihen remonttiin yksin? Ihmist auttavat jos uskaltaa kysyä apua. Tai jos ette tarvitse apua,alatte vaan joka päivä vähitellen tehdä jotakin,pikkuhiljaa huomaatte edistymisen. Sen olen oppinut elämässä: Hyvä tuo aina hyvää,auta vaikka muita vähän,saat takaisin apua. Toistn elämän veertailu omaan ei auta asiaa,tartu tuumasta toimeen! Tehkää suunnitelma.Olkaa onnellisia jos olette vielä terveitä! Valoa sydämeen ja toimeksi ❤️
Vierailija kirjoitti:
Pitää vaan tyytyä siihen vähään minkä elämä antaa. Minullakin on aina ollut hieman huono tuuri. Sain lapsia= kaikki sairaita, Sain aviomiehen= väkivaltainen narsisti, Sain vakituisen työpaikan= psyyke romahti heti ja minusta tuli lopullisesti työkyvytön, olen älykäs= oppimishäiriöni estää menestymisen. Olen sosiaalisesti lahjakas= uuvun todella nopeasti ihmisten kanssa. Ja aina kun keksin ratkaisun johonkin niin tulee jokin uusi ongelma. Päätin lopulta luovuttaa ja hyväksyä elämäni näin.
Joo, itellä vähän samanlaista tuuria. Tosin lapset vielä terveitä.
Ap
Kuten moni jo tuossa yläpuolella on maninnut, niin tarvitaan rohkeutta ja omilla valinnoilla voi vaikuttaa. Ei sillä veljelläkään välttämättä aina ole mennyt hyvin, mutta ei ehkä jää märehtimään epäonnistumisia.
Vierailija kirjoitti:
Eli omistatte asunnon?Koska pitäisi remontoida? Olisiko pyydettävä apua remonttiin tai myytävä nykyinen asunto ja muutettava vuokralle? Tai pyydettävä vaan remonttiapua ja kerrottava totuus,että ette pysty siihen remonttiin yksin? Ihmist auttavat jos uskaltaa kysyä apua. Tai jos ette tarvitse apua,alatte vaan joka päivä vähitellen tehdä jotakin,pikkuhiljaa huomaatte edistymisen. Sen olen oppinut elämässä: Hyvä tuo aina hyvää,auta vaikka muita vähän,saat takaisin apua. Toistn elämän veertailu omaan ei auta asiaa,tartu tuumasta toimeen! Tehkää suunnitelma.Olkaa onnellisia jos olette vielä terveitä! Valoa sydämeen ja toimeksi ❤️
Kiitos tästä viestistä, ettent vain tuomitse minua/meitä. Ehkä mä tän viestin voimalla jaksan taas tämänkin päivän! Valoa sinunkin elämääsi!!
Ap
Melko usein onni syntyy omasta tekemisestä, epäonni samoin. Sairastumiseensa ei voi vaikuttaa, mutta esimerkiksi ottamalla vakuutuksen mahdollistaa lääkäriinpääsyn. Ei se ole onnea, se on järkeä.