Miksi suomalaiset pokkuroivat?

Kyllä pokkurointia tavataan ympäri maailman. Ilman pokkurointia et etene.

Suomalaiset nyt on alistujakansaa. Oikein nauttivat mitä enemmän oloja kurjistetaan. Vuosikymmeniä jatkunut eliitin masinoitu aivopesu on tehnyt kansasta Ekn marionetteja ja nöyristä nöyrimpiä työmuurahaisia!! Halveksin tällaista mentaliteettia!

Kiitos mielenkiintoisesta aiheesta. Olen kanssasi aika samoilla linjoilla, suomalainen pokkuroi EDESSÄPÄIN, takanapäin esittää muuta. Minä olen edessä ja takaapäin täysin sama tyyppi. Toisen kunnioitus on aivan jotain muuta kuin pokkurointi, pokkurointi kielii huonosta itsetunnosta tai pelosta jäädä jalkoihin. Olen sen verran elämää tallannut, että huomannut, että pokkuroinnilla, vaikka vääryydelle tai viddumaiselle tyypille, olisi ehkä pärjännyt paremmin, mutta ei luonne anna myöden. Kunnioitan auktoriteetteja vain silloin, kun heillä on ääriperustellut väittämät tai näkemykset, joista ei voi kiistellä, yhtään sellaista ihmistä en vielä ole tavannut. Yleensä pokkurointi johtuu siitä, että luulee, että joku esim. esimies/päällikkö/johtaja tai teaminvetäjä on AINA oikeassa, eivät ole. 

Niinpä, me ollaan mm. maksamassa Espanjankin neljäpäiväisen työviikon kokeilua vaikka oman maan vastaavaan kokeiluunhan ei ole varaa mutta vieraat ensin ja jos ne vaikka siellä Euroopassa meistä tykkäisi kun oikein madellaan

Musta Suomessa pokkuroidaan harvinaisen vähän. 

Tänään metrossa iäkäs nainen kysyi nöyrästi somalikundilta, saako istua tätä vastapäätä.

Jätkä katsoi mummoa kuin paskaläjää, eikä vastannut mitään.

Epävarmasti mummo istui penkille.

Siis mitä veetua?

Kantasuomalainen iäkäs ihminen kysyy tänne ängenneeltä elätiltä, saako istua?

Miksi pietarissa on aina toteltu senhetkistä isä aurinkoista - kysyttekö koskaan itseltänne?

Vierailija kirjoitti:

Tänään metrossa iäkäs nainen kysyi nöyrästi somalikundilta, saako istua tätä vastapäätä.

Jätkä katsoi mummoa kuin paskaläjää, eikä vastannut mitään.

Epävarmasti mummo istui penkille.

Siis mitä veetua?

Kantasuomalainen iäkäs ihminen kysyy tänne ängenneeltä elätiltä, saako istua?

Hyi saatana, toi somppusakki osaa olla todella ylimielisiä, vaikka ovat täällä saaneet iömaisen ylläpidon.

Eräässä toisessa EU-maassa jotakin ammattia arvostetaan sen verran, että vaimoa kutsutaan automaattisesti samalla ammattinimikkeellä. Esimerkki: mies on lääkäri -> kotirouva on lääkäritär. (Kuulostaa ehkä hölmöltä, kun suomessa ei paljon käytetä femiini-muotoa.)

Suomessa oli varmaan vaikea pärjätä muinoin talvien yli, ellei isäntien organisointikyvyn avulla. Eli joidenkin ihmisten ansiosta, toisetkin suvut (piiat, rengit tms.) selvisivät hengissä siinä ohessa. 

Muissa maissa puolestaan ei ole niin sosialistista järjestelmää kuin Suomessa, jonka vuoksi on tärkeää miettiä, kenen kanssa - minkä suvun kanssa - haluaa tulevaisuutensa jakaa. On myös vanhaa ja sosiaalista kulttuuria, jonka vuoksi suvunjatko ei ole "juosten kustu".

Vierailija kirjoitti:

Eräässä toisessa EU-maassa jotakin ammattia arvostetaan sen verran, että vaimoa kutsutaan automaattisesti samalla ammattinimikkeellä. Esimerkki: mies on lääkäri -> kotirouva on lääkäritär. (Kuulostaa ehkä hölmöltä, kun suomessa ei paljon käytetä femiini-muotoa.)

Kerro missä maassa? Esim. saksan kielessä on mieslääkäri Arzt ja naislääkäri Ärztin. Mutta mieslääkärin vaimoa jos on kotirouva, ei kutsuta muuksi kuin rouvaksi (Frau se ja se) . Suomessakin ennen oli esim. rovastin vaimo ruustinna, joka oli kotirouva, ei siis ollut rovastitar. Mahtoiko piispan vaimo olla myös piispatar kun sana piispaska ei ole sovelias? 

Päivän tylsin aihe

Onnittelut!

Se on vaikuttamista. Joko sillä pyritään kohteen paikalle tai jotenkin hyötymään. Alistuminen voi olla myös voittamista, jos kohteen puolustus heikkenee.

Suomessa ei edes pokkuroida. Eihän täällä kutsuta ihmisiä "tohtori se ja se" ja sujuvasti sinutellaan kaikkia. Esim. Saksassa ei tule kuuloonkaan, että sinutellaan vieraita ihmisiä.