Facebookissa joku äiti kyseli 17-vuotiaalle pojalleen kesätöitä

Meidän naapurin teini ei mennyt ollenkaan kesätöihin siellä se kotonaan makaa ei tule ovestakaan ulos olen koko ajan vahtinut.

Noihin välillä törmää. Eiköhän kandeisi lapsen avata ennemmin vaikka facetili kuin laittaa äitinsä asialle.

No miksi ei voisi kysellä. Facebook on hyvä paikka kysellä vaikka mitä ja harva teini on enää itse liittynyt sinne. Eikä heillä ole mitään verkostojakaan, mistä kysellä. Lähinnä puskaradiot. Miksei siis vanhempi voisi kysellä lapsen puolesta? Ei se mitään siitä lapsesta kerro, muuta kuin että vanhempi välittää auttaa. Suhteillahan ne työpaikat muutenkin saadaan. Pitää olla jo hyvää tuuria, jos saa ilman suhteita yhtään mitään työtä. No puhelinmyyjäksi aina pääsee, mutta ei se ole mitään oikeaa, hyödyllistä, rehellistä työtä, vaan täyttä pskaa, joten sitä ei lasketa.

Eikö siellä kesätöissä pitäs olla jo? Häh?😮

Eikö poika itse voi duuniansa hankkia?

Pitääkö äidin seKIN hommata?

Ei näytä kovin järkevälle mahdolliselle työnantajallekaan kun mutsi hoitaa kaiken😮

Huolestuttaa enemmän pakottaako äiti pojan joka paikkaan, vai saako nuorella olla oma tahto miten viettää vapaan. 

Av 6/2031:

Facebookissa joku äiti kyseli 27-vuotiaalle pojalleen kesätöitä.

En kyllä nää syytä miksei vois kysellä. Suhteilla suurin osa duuneista menee kuitenkin, eikö vanhempien tehtävä oo jeesata lapsiaan? Ei se sitä tarkoita että äiti vie poikaa kädestä sinne töihin. 

Kaikki riippuu asuinpaikasta. Onko siellä yleensä mitään töitä tarjolla. Kyllä yhteystietoja voi löytyä yllättävilläkin tavoilla.

Jännä juttu; koetin äsken Facebookin kautta katsella kyseleekö joku teini kesähommia puutarhaa hoitamaan. Ihan sama ilmoittaisiko siitä teinin vanhempi tai teini itse. Pääasia, että haluaisi tehdä pihatöitä. Palkkakin olisi asianmukainen, joten mistä ihmeestä sellaisia teinejä löytäisin?

No mun poika sai aikanaan tet-paikan kun kampaaja vinkkasi että sieltä kannattaa kysyä. Toki poika soitti sinne itse ja pääsi ja hyvä paikka olikin.

Monet äidit on tuollaisia että haluavat hoitaa pojan asioita. Kun olin samanikäinen niin äitini tilasi parturi ja hammaslääkäriajat etc.

Mun poika oli sellainen, ettei saanut itse mitään aikaiseksi. Oli jännittämistä, jonkin verran sosiaalisten tilanteisen pelkoa, epävarmuutta jne. Isänsä jeesas sille työpaikan kaverin välityksellä. Poika sai ajan kanssa kokemusta ja itsevarmuutta ja pääsi elämässä eteen päin. Eli mikä siinä nyt oli väärin? Oisko pitänyt antaa pojan syrjäytyä ja jättää oman onnensa nojaan, kun ei kerta itse kyennyt toimimaan alaikäisenä itseohjautuvasti, määrätietoisesti, rohkean avoimesti ja menestyksekkäästi tulevaa urapolkuaan suunnitellen?

Jos niitten perhe on hyvä tiimi? Toivottavasti poika saa töitä jostain.

Muun muassa Facebookissa iäkkäät isovanhemmat kyttäävät lastensa ja lastenlastensa tekemisiä. Sairasta! Eikö näille 70-80-vuotiaille vanhuksille löydy mitään järkevämpää ajankulua kuin olla 24/7 internet-kyylänä? Joillakin eläkeläisillä pääasiallinen ajanviete on aikuisten lasten ja lastenlasten kyylääminen ja vahtiminen.

Onko pankeilla eläkeläiskerhoja? Pääseekö vielä johonkin eläkeläiskerhoon virkkaamaan patalappuja, nypläämään pitsiä tai rakentamaan linnunpönttöjä? Onko kunnilla ja seurakunnilla vapaaehtoistyötä eläkeläisille? Eläkeläiset voisivat ulkoiluttaa vapaaehtoisina vanhainkotien vanhuksia, jakaa ruokapankeissa ruoka-avustuksia, toimia liikuntarajoitteisten vanhusten kauppaostosten kuljettajina ja siivota puistoja ja tienvarsia.

Meidän poika löysi sugardaddyn

Verkostoituminen on sitäkin, että ymmärretään vanhemmat osaksi verkostoa. Miksi äiti ei voisi kysellä pojalleen töitä, tuskin äiti työnantajalle soittelee, kunhan avaan yhden lisäreitin pojan puolesta. Nuoret ei ole facessa.

Minulta on kysellyt töitä kaverilleen usea projektikoordinaattori. Ei niin, että kantavat kaverin CV:n luettavaksi ja anovat, että anna sille töitä. Ehei, ihan asiallisesti ohimennen kysyneet, kannattaako tällä ja tällä taustalla hakea tms. Ja jos olen vastannut myöntävästi, on se kaveri itse soitellut ja kysellyt tarkemmin.

Työelämä toimii näin, suhteilla ja suosittelijoilla. Kun sen tajuaa, saa helpommin töitä kuin ne, jotka joutuvat yksin etsimään.

Voihan sitä kysyä tietoa ja ohjata sitten lapsi soittamaan tai käymään itse paikan päällä. Suhteillahan nämä paikat menee. Jos esim. ei tunne uudella paikkakunnalla ketään eikä ole lähimarkettiin tai kunnalle päässyt (kun ne paikat meni suhteilla), eikö kannata tämäkin mahdollisuus kokeilla? Toki nyt on aika myöhässä mutta eihän sitä vaikka muuttoa voi aina ennakoida niin, että pystyisi jo tammikuussa hakemaan kesäksi töitä uudelta paikkakunnalta.

Kerran erehdyin ottamaan tällaisen "mammanpojan" kiireavuksi.

Se kahden viikon pesti oli kyllä melkoinen "apu": tee tuo, teki ja senjälkeen meni peränurkkaan istumaan tumput suorina. Jos ei huomannut, olisi istunut siellä loppupäivän. Seuraava tehtävä, teki ja taas "taakse poistu".

Toiseksi, juuri kiireisimmäksi viikoksi sitten "sairastui".

Ei enää ikinä sukulaispoikia meille töihin.

Todellakin menee suhteilla teinien duunit  ja monella  aikuisenakin.