Sairaanhoitajana ulkomaila

joo pitää osata esim. norjaa tai erittäin hyvin englantia. 

BLOGI: 17 SECONDS IS ALL YOU REALLY NEED 06.01.2017

Sairaanhoitajaksi Norjaan? Osa 1: Raha

AINO KATRI VUORILUOTO

Ajattelin kirjoittaa pikkuisen yleisesti lähtemisestä Norjaan sairaanhoitajaksi. Ja aloitanpa siitä, mikä kaikkia tuntuu aina eniten kiinnostavan: rahasta.

Samantien toki pieni vastuuvapautuslauseke: kaikki kirjoittamani perustuu itse näkemiini ja kokemiini havaintoihin. Muilla alueilla, muissa työpaikoissa ym. saattavat asiat olla varsin eri tavalla. 

Mutta tottahan se on, täällä sairaanhoitajat saavat lähtökohtaisesti parempaa palkkaa kuin Suomessa. Palkkaa, joka on edes hiukan lähempänä työn arvoa: ihmishenkien pelastamista ja mitä näitä juttuja nyt toimenkuvaan kuuluukaan (kyllä, piikki Suomen sairaanhoitajien naurettavalle palkkatasolle - minkä arvoinen on todella ihmishenki, terveys, hyvinvointi?). 

MAINOS (teksti jatkuu alla)

Palkkahaitari on käsitykseni mukaan melko suuri: syrjäalueilla, joilla on sairaanhoitajille suuri tarve mutta matala houkutusarvo työntekijöille, on usein suurempi palkkakin tarjolla. Lisäksi erikoistumiskoulutus nostaa palkkaa usein samantien 100 000 kruunulla vuodessa. Erilaisten vuokratyönvälitysfirmojen kautta saattaa myös saada jo lähtökohtaisesti huomattavastikin suurempaa tuntipalkkaa, lisäksi ne usein avustavat työmatkoissa ja asumisessa.

Itse sen sijaan olen varsin perusduunissa perusyliopistosairaalassa, vieläpä aivan pääkaupungin kyljessä. Niinpä palkkanikin on varsin perustasoa, silti, kun nyt vihdoin ryhdyin laskemaan tarkemmin, noin 40 % korkeampi kuin vanhassa työssäni Suomessa.

Aivan tuolla perusteella ei kuitenkaan kannata varata lentolippuja, nimittäin kyllä tästä hyvinvointivaltion osallisuudestaan joutuu täällä aika kovin maksamaankin. Oma perusduunarin veroprosenttini nimittäin esimerkiksi on 35 %. Jälleen on todettava, että veroprosenttikin kai voi jonkin verran vaihdella, mutta korkea se tuppaa joka tapauksessa täällä olemaan, ellei sitten oikein pohjoiseen lähde, missä voi saada kuulemma houkutuksena verohelpotuksia

Myös elinkustannukset täällä pääsevät edelleen yllättämään: alle 10 000 kruunulla eli suunnilleen 1170 eurolla kuukaudessa on Oslossa tarjolla lähinnä solukämppiä ja autotallipaikkoja, jonkun verran kellariyksiöitä. Asumiseen siis menee herkästi Suomea enemmän rahaa, toki tässä kohtaa on todettava, että kyseessä on nimenomaan pääkaupunki, eli hintatasoa kai voi lähinnä Suomessa verrata Helsingin hintatasoon. Joka tapauksessa melko suuri lovi palkkapäivän ilosta lohkeaa ihan vain vuokranmaksuun ja muihin asumiskuluihin kuten sähköön. (Siitä aivan toiseen asiaan: miksi kummassa täällä tuntuu joka paikassa olevan käytössä sähkölämmitys?)

Aloita hakemalla töitä. Molemmat, mieskin. Et pärjää yhdellä palkalla perheineen. Mee ensin ja perhe perässä? 

Norjasta paljon puhutaan. Entäs ihan ruotsi? Pulaa kuuleman mukaan tekijöistä ja palkkaneuvottelut voi tehdä yksilöllisesti. Onkohan näin? Totta tuokin, että ensti pitäs mennä itse sinne minne olis muuttamassa.

Jos haluat lähteä tienaamaan niin joku pikkukunta pohjoisessa Norjassa voi olla paras vaihtoehto. Työnantaja saattaa jopa antaa sun asua ilmaiseksi tai tosi pienellä vuokralla. Palkka on noin 40-60% parempi kuin Suomessa, riippuen minne on menossa. Varsinkin nyt korona aikaan saat tehdä töitä niin paljon kuin jaksat. Kielitaito on tärkeä, mieluiten sujuva ruotsi/ norja. Jos kielitaitosi on hyvä niin voit lähettää hakemuksen suoraan sinne norjalaiselle kunnalle, tai katsoa netistä vapaita paikkoja ja ottaa yhteyttä. Myös firmat, jotka järjestää sijaisia sairaaloihin ja kuntiin, ( vikarbyrå)palkkaa mielellään ja auttaa papereiden kanssa, muuton kanssa ja järjestää asunnon.

Voit katsella vaikka nav.no jobb ja etsiä sieltä mieluisia paikkoja. Hakusanalla sykepleier tai helsesykepleier löytyy vaikka kuinka paljon. Lykke til!