Mitä nykyään tehtäisiin jos tulisi halla?

Ainakin vihannes ja marjatiloilla sadetetaan. Lisäksi käytetään harsoja. Viljatiloilla ei tietysti mahdollista.

Ei ainakaan isoilla pelloilla yhtään mitään. Siellä ei ole sataa torpparia varalla.

Hallan merkitys ei ole maan kannalta nykyisin merkittävä. Ostetaan vain viljaa muualta maailmasta.

Annetaan sen panna.

Miten niin tehtäISIIN? Ihan on joka vuosi hallaa Suomessa edelleen. Hallaharsoilla ja muilla suojavälineillä suojellaan kasveja siltä niin kuin ennenkin. 

Kyllä se melkoinen menetys olisi.  Oltaisiin aivan tuonnin varassa.

Tulee puutetta, leivästä, jauhoista, makaronista ja kaikesta muusta missä viljaa tarvitaan ja käytetään.

Eihän Suomi tälläkään hetkellä ole viljan suhteen omavarainen.  Viljaa tuodaan Suomeen ulkomailta jo nytkin.

Mutta siinä menisi samalla ehkä perunsato sekä koko juuressato kuten porkkanat, punajuuret ja muut.   Samoin kuin kotimaisten marjojen sato.

Suuri, suuri menetys se olisi ja viljelijöille katastrofi, menisi eläinten ruoka ja eikä sadosta saataisi mitään palkkaa.  Kaikki sadon saamiseen käytetyt rahat olisi heitetty suoraan kaivoon.

Kuka myisi sitten viljaa läpeensä velkaantuneelle maalle ja millä ehdoilla?

Vierailija kirjoitti:

Ei ainakaan isoilla pelloilla yhtään mitään. Siellä ei ole sataa torpparia varalla.

Hallan merkitys ei ole maan kannalta nykyisin merkittävä. Ostetaan vain viljaa muualta maailmasta.

Nyt on ollut ruisleivissäkin taas joutsenlippu useana vuonna. Välillä ei ollut, kun ruista ei riittänyt. Venäjältä tuodaan eniten.

Nykyään tunnetaan ne paikat, mihin sitä tulee, eikä istuteta hallanarkoja kasveja sinne.

Hallaharsoa saat lähimmästä Biltemasta (ja toki isompia määriä muunlaisista kaupoista).

En ymmärrä ap:n kysymystä. Meilläpäin kyllä on hallaa joka vuosi. Ei se suurempia tuhoja aiheuta, koska siihen osataan varautua. Juurikin siksi, että sitä on joka ikinen vuosi. 

Vierailija kirjoitti:

Kuka myisi sitten viljaa läpeensä velkaantuneelle maalle ja millä ehdoilla?

Miten halla yhtäkkiä maata velkaannuttaisi, kun ei ole sitä tähänkään saakka tehnyt. Mitä te siellä koulussa oikein teitte, kun ette sen vertaa oppineet, että Suomessa on hallaa joka vuosi. Halla ei ole sama asia kuin kato. 

Ostettaisiin viljaa tai siitä jalostettuja tuotteita aavistuksen korkeampaan hintaan ulkomailla ja joku köyhempi jäisi ilman.

Lisää kysymyksiä?

Onko lapset oikeasti nykyisin näin vieraantuneita luonnosta, että kuvittelevat hallan olleen joku suuri jääkausi, jota ei enää ole? Vai mikä tämä kysymys oikein on? 

Hallahan ei tarkoita kuin maanpinnan pakkasasteita kasvukauden aikana. Suomessa ei sellaista aluetta liene ollenkaan, jossa ei välillä olisi hallaa. Suuressa osassa maata etenkin alavilla alueilla sitä on vuosittain useana päivänä. 

Halla voi viedä esim. mustikan kukat. Tai vaikka ei hallaa olisikaan, mutta olisi vaan liian viileää  väheneville pölyttäjille, jäisimme ilman mustikoita.

Rati riti ralla....

Sadon voi menettää muistakin syistä. Pakkanen, raekuuro (vaikka ukkosen yhteydessä), rankkasade, myrsky, tuhoeläimet, kuivuus, tulva, helle nyt nopeasti tulee mieleen.

Vierailija kirjoitti:

Ei ainakaan isoilla pelloilla yhtään mitään. Siellä ei ole sataa torpparia varalla.

Hallan merkitys ei ole maan kannalta nykyisin merkittävä. Ostetaan vain viljaa muualta maailmasta.

Ja jos koko Suomen viljasato menetettäisiin, niin oltaisiin ilman kaljaa. Muualta maailmasta saataisiin huonolaatuiset erät kiskurihinnalla ja yllättäen moni vegaani palaisin lihansyöjäksi.

Ranskassa taidettiin menettää tänä vuonna paljon viinirypäleitä kylmyyden vuoksi. Viinin vuosikerta jää kenties niukaksi, ja hinnat nousevat.

Vierailija kirjoitti:

Sadon voi menettää muistakin syistä. Pakkanen, raekuuro (vaikka ukkosen yhteydessä), rankkasade, myrsky, tuhoeläimet, kuivuus, tulva, helle nyt nopeasti tulee mieleen.

Lisäksi viljelymaan köyhtyminen, eroosio, maan saastuminen ja pölyttäjien kato voivat uhata.