Lue keskustelun säännöt.
Kristityt! Kumpi on parempi vaihtoehto? a) seurakunta, jossa on runsaasti mielekästä toimintaa,
16.09.2009 |
mutta jonka teologisiin linjauksiin et voi kaikilta osin yhtyä
vai
b) seurakunta, jonka teologinen linja on lähellä sydäntäsi, mutta jossa ei ole käytännössä mitään toimintaa?
Ajattelen asiaa lasteni näkökulmasta, en niinkään omastani.
Kommentit (18)
lapseni ikäisille, mutta en vie sinne lastani koska kasteasiassa olen niin eri linjoilla. Samaan Jeesukseen kyllä uskomme, mutta koen että luterilaisessa kirkossa on paikkamme. Käymme lapsen kanssa niissä tylsissä tilaisuuksissa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen ollut samanlaisessa tilanteessa kuin ap. Valitsin vaihtoehdon a, enkä ole vähääkään katunut. Minun kohdallani nuo erot olivat tosin hyvin pieniä (esim. naispappeus, jonka itse hyväksyin ja liike a ei).
Itse olen ollut samanlaisessa tilanteessa kuin ap. Valitsin vaihtoehdon a, enkä ole vähääkään katunut. Minun kohdallani nuo erot olivat tosin hyvin pieniä (esim. naispappeus, jonka itse hyväksyin ja liike a ei).
Itse olen ollut samanlaisessa tilanteessa kuin ap. Valitsin vaihtoehdon a, enkä ole vähääkään katunut. Minun kohdallani nuo erot olivat tosin hyvin pieniä (esim. naispappeus, jonka itse hyväksyin ja liike a ei).
Vapis hyväksyy kyllä naispappeuden, se ei ole ongelma. Siellä ei muutenkaan ole hirveän tiukkapipoista eikä esim. kaste ole kynnyskysymys. Sen sijaan minua ärsyttää siellä se, että kaikesta pitäisi "innostua". Pitäisi "innostua" Jumalasta, "elää täysillä" kristittynä ja "odottaa suuria". Ihan niinkuin tavallisuus ei kelpaisi.
Oma uskoni on paljon pienimuotoisempaa ja todellakin tavallisempaa. Ja sitten homot ja lesbot.... sellaista seurakuntaa ei taida ollakaan, jossa heidän parisuhteensa hyväksyttäisiin?
ap
niin sitä löytyy kyllä varmasti muualtakin kuin erilaisista seurakunnista.
Jos taas ihminen haluaa elää uskossa ja pelastua, niin silloin tarvitaan sellainen seurakunta jossa on Jumalan tahdon, siis Raamatun opetuksen mukainen oppi.
Ei uskova ihminen voi etsiä itselleen mieluista opetusta vaan todellinen kristitty taivuttaa ITSENSÄ Jumalan tahdon alle.
Jos ihminen hakee itselleen sopivan seurakunnan ja opin, hän tekee itsestään Jumalan. Ja rikkoo jo siinä ensimmäisen käskyn... ja jos tätä ei kadu ei sitä saa anteeksikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos taas ihminen haluaa elää uskossa ja pelastua, niin silloin tarvitaan sellainen seurakunta jossa on Jumalan tahdon, siis Raamatun opetuksen mukainen oppi.
useimpien seurakuntien mielestä juuri HEILLÄ on se raamatullinen oppi. Jos ei ainoa oikea, niin ainakin raamatulliSIN.
Kartan kyllä visusti jokaista seurakuntaa, joka katsoo olevansa muihin verrattuna jotenkin ylivertainen tässä suhteessa. Ja vastaavasti arvostan niitä seurakuntia, joissa suhtaudutaan avoimin mielin myös muihin ja uskalletaan keskustella asioista.
ap
ja siitä, kuinka vapaasti a:ssa saa olla eri mieltä. Itse ehkä kuitenkin päätyisin b:n, jos erot merkittäviä. En voisi kuvitella vieväni lapsiani toimintaan, jonka pelastusnäkemys esimerkiksi poikkeasi vanhakantaisesta luterilaisesta sola gratia-opista (siis esim. helluntailaisuuteen tms.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta on todella sääli, ettei B tarjoa käytännössä mitään fiksua toimintaa etenkään nuorille.
A:ssa taas nuorisotyö kukoistaa, mutta teologian painotukset mietityttävät.
ap
Mielestäni seurakunnan ensisijainen tehtävä ei ole järjestää viihdykettä ja toimintaa jäsenilleen vaan tukea jäseniään arjessa ja elämässä. Haluan seurakunnalta yhteistä kokoontumista + hädässä olevien auttamista, en puuhakerhoja itselleni ja lapsilleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ohjasin oman lapseni KRS:n nuorisotoimintaan, vaikka omasta mielestäni järjestön linja on joissain asioissa turhan fundamentalistinen. Mielestäni se tarjoaa nuorille kuitenkin paljon mielekästä tekemistä mukavassa porukassa toisin kuin oma seurakuntani, joka ei tarjoa nuorille juuri mitään oikeasti hengellistä toimintaa (kaikenlaisia peli-iltoja kyllä järjestetään, mutta ei niissä ole juuri lainkaan hengellistä sisältöä).
Pidän mielipide-eroja opillisissa kysymyksissä tässä tapauksessa kuitenkin sen verran vähäpätöisinä, että en koe sitä suurena ongelmana. En kuitenkaan suosittelisi lapselleni esim. seurakuntaa, joka opettaisi, että pelastumiseen tarvitaan omia hyviä tekoja.
Ohjasin oman lapseni KRS:n nuorisotoimintaan, vaikka omasta mielestäni järjestön linja on joissain asioissa turhan fundamentalistinen. Mielestäni se tarjoaa nuorille kuitenkin paljon mielekästä tekemistä mukavassa porukassa toisin kuin oma seurakuntani, joka ei tarjoa nuorille juuri mitään oikeasti hengellistä toimintaa (kaikenlaisia peli-iltoja kyllä järjestetään, mutta ei niissä ole juuri lainkaan hengellistä sisältöä).
Meillä vain kyse on vapaaseurakunnasta. Tällä hetkellä emme käy oikein missään.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yrittää ehdottaa b-vaihtoehtoon kaipaamaasi toimintaa tai olla jopa itse käynnistämässä sitä?
Tällöin yksi vaihtoehto vapaaseurakunnalle olisi jäädä luterilaiseen seurakuntaan, mutta osallistua aktiivisesti johonkin kirkon parissa toimivan järjestön toimintaan (esim. juuri KRS). Toki se on hankalaa silloin, jos järjestöllä ei ole juurikaan toimintaan lähellä kotipaikkakuntaanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällöin yksi vaihtoehto vapaaseurakunnalle olisi jäädä luterilaiseen seurakuntaan, mutta osallistua aktiivisesti johonkin kirkon parissa toimivan järjestön toimintaan (esim. juuri KRS).
En tunne KRS:aa juurikaan. SEKL:stä on kokemusta, ja siellä tökkii juuri tuo fundamentalismi.
ap
En tunne KRS:aa juurikaan. SEKL:stä on kokemusta, ja siellä tökkii juuri tuo fundamentalismi.ap
Esim. järjestössä on töissä naispappeja. Ainakin pääkaupunkiseudulla järjestöllä on tosi vilkasta ja hyvältä vaikuttavaa nuorisotyötä. Perjantain nuortenilloissa on kymmeniä, välissä yli 100 nuorta. Oma lapseni kävi kesällä järjestön riparin ja on nyt innolla mukana touhuissa.
6 (= 9)
KRS:llä on herätyskristillinen, mutta samalla aika perusluterilainen linja. Esim. naispappeus hyväksytään, toisin kuin SEKL:ssä. Vilkaisepa pari Sana-lehden numeroa, niin saat aika hyvän kuvan KRS:n toiminnasta! Itse voisin hyvin kuvitella ohjaavani lapseni sen toiminnan piiriin.
Ap, olisiko mahdollista yrittää ehdottaa b-vaihtoehtoon kaipaamaasi toimintaa tai olla jopa itse käynnistämässä sitä?
Seurakunta ei ole sama kuin työntekijät ja yksistään heidän aikaansaama toiminta. Seurakuntaan kannattaa olla itse aktiivisesti yhteydessä, esim. muiden samassa elämäntilanteessa olevien perheiden kanssa ja kysyä, voitaisiinko sitä tai tätä toimintaa saada myös omaan seurakuntaan. Sitä ennen kannattaa miettiä, löytyisikö itseltä ja tutuilta halukkuutta myös lähteä toteuttamaan ko. toimintaa, mikäli siihen ei liikene työntekijöiden resursseja.
Millaista toimintaa kaipaat seurakunnaltasi?
ei se mikään seurakunta ole..