Minä annan tänään anteeksi. Kenelle sinä olet joskus antanut anteeksi?

Hyvä sinä! Olen antanut anteeksi itselleni ja kaikille minua loukanneille. Elämä on kevyttä.

Helpottaa, kun antaa anteeksi ja siirtyy omassa elämässä eteenpäin ja jättää kaikki omaa elämää rasittavat ihmissuhteet taakseen ja anteeksianto on silloin myös todella oikea juttu ja se helpottaa ja tuo itselle ilon😀

Olen oppinut antamaan  itselleni anteeksi ,myös niille jotka ovat tietoisesti  minua loukaneet.En kanna menyttä mukana, en elä etukäteen ajatus tulevaisuus.Elän hetkessä ,eli päivä kerralla.Minulla on tämä yksi elämä.Takana vuosia enemän kuin edessä.En myöskään pidä niihin ihmisiin kontakti,jotka tökkii.En edes velvolisuudesta vaikka olisivat sukua.Toki kohteliaasti heitä tervehdin,jos tieleni sattu? Toinen en enää pidä ystäviäni lähellä ,joilla ei muuta sanotavaa kun vali,vali muista tai paasavat omaa sairaskertomustaan..Selaiseen väsyy ja myrkytäävät myös toisten mielen.Elämä on hyvää :kun pysty aitoon  anteeksi antoon ja ei syylistä itseä tai muita.

En anna anteeksi mitään kenellekään. Jos annat anteeksi, hyväksyt samalla ihmisten pahat ja väärät teot.

Annan anteeksi sielunhoitajalle, joka rikkoi vaitiolon ja kohteli minua huonosti.

Annan anteeksi miehelle, joka kielsi arvoni käytöksellään.

Olen antanut anteeksi itselleni sen että yli kaksikymmentä vuotta siedin dg. narsistia ja hänen sukulaisiaan. Olin silloin lapsi , narsisteille en anna anteeksi enkä ole missään tekemisissä heidän kanssaan. Toivon heidän elämäänsä hyvää (epäilen vahvasti : D). Itselläni on levollinen olo itseni kanssa ja annan sen näkyä.

Anteeksiantamisessa on asteita.  Ensin päätös,sitten matka, ja ahviimein vapaus.

Useinhan on kyse sen toisen vinoutumista joiden vuoksi meihin osuu. Eli ensi päästää sen toisen "suurempiin käsiin" ja niin sitä sitten vaan itsekkin vapautuu taas elämään.

Kyynisyys vanii silti, se ettei enää luota oikein kehenkään tai mihinkään.  Sen kanssa joutuu myös koville ettei kovetu.

Kaikille yritän antaa anteeksi.

Oot pyhimys.