Ikääntyneiden köyhyys - mistä johtuu

Ketkä ikääntyneet ovat oikeasti köyhiä? Mistä kohtuu?

YHTEISVASTUU ja Ilta-Sanomat järjesti kirjoituskilpailun ikääntyneiden köyhyydestä. Yhteisvastuukeräyksellä kerätään nyt lahjoituksia köyhille ikääntyneille.

Nimim Vanhanaikainen on huolestunut, mitenkähän hän pärjää leskeneläkkeellä, jonka veroprosenttikin on 36% (tuolla prosentilla yli 4000€ eläke?!). Hän perää arvokeskustelua ja kysyy, ovatko hänen lapsensa velvolliset elättämään häntä.

Hän on ollut lasten kanssa ehkä kotona 1960-70 -luvuilla, jolloin äitiysloma oli 2-3 kk ja päiväkoteja ei ollut saatika subjektiivista päivähoito-oikeutta. Eli työssäkäynti oli hyvin haasteellista ns virkanaiselle.

Tässä tapauksessa, kotiäitinä olleen perheen isä, puoliso, on vastannut perheen elättämisestä ja työurallaan pystynyt palkoillaan lapset kouluttamaan, ja kerryttänyt työllään eläkkeen, jota ovat kaksistaan eläkkeellä päässeet nauttimaan, niin jos leskeksi jäätyään rouva saa perhe-eläkkeen puitteissa noin/lähes puolet miehensä työeläkkeestä, niin miksi tämä ikääntynyt leski ei pärjää yksin tällä leskeneläkkeellä, joka on niinkin suuri, että veroprosenttikin on jopa 36%. Leskeneläke oli jäänyt pois tekstistä, sen suuruus olisi ollut tärkeä tieto, joskin tuo vero% antaa vihjeen duuruusluokasta.

Rouva moitti KELAA, että se poistaa häneltä nut tuon kansaneläkkeen ja takuueläkkeen, koska leskeksi jäätyään hän saa n puolet miehensä eläkkeestä. Hän oli ehtinyt työelämässä kerätä pikkuisen työeläkkeen 200€.

Jos rouva olisi palannut töihin lasten vartuttua, niin oma ansiotyöstä hankittu eläke olisi nyt parempi, mutta vastaavasti se olisi pienentänyt leskeneläkettä. Omaa eläkettä kai kuitenkin arvostaa enemmän.

On huomattava, että jokainen oman ansiotyön kautta (aika ja palkan suuruus) vaikuttaa oman eläkkeensö määrään. Siihen aikaan 24-vuotiaasta lähtien on eläke karttunut eli nuorina työelämään siirtyneet ovat kärsineet. Samoin eronneet yksinhuoltajat, joilla ei ole turvana leskeneläkettä.