Lue keskustelun säännöt.
Paheneeko syömishäiriö raskausaikana?
25.05.2008 |
Mulla on ollut jonkin asteista syömishäiriötä aina vaikka en koskaan olekaan ollut niin laiha, että sairaalaan olisin joutunut mutta nyt raskausaikana nuo neuvolan punnitukset on saaneet sellaisen ahdistumisen aikaan, että olen alkanut oksentamaan ruokaa.
Aiemmin olen siis ollut vaan syömättä eikä mitään bulimian tapaista ole ollut koskaan.
Koskaan en muuten käy vaa'assa juuri sen takia ettetn alkaisi taas kyttäämään painoa.
Kehittyykö mulle nyt sitten bulimiakin tän raskauden myötä? Miten muut syömishäiriöiset ovat "selvinneet" raskausajan?
Kommentit (4)
Itsellä vanhat syömishäiriöt alkoivat kummitella niistä punnituksista ja neuvolan terkkarien moitiskelusta ja kiittelystä sen mukaan miten paino oli muuttunut. Homma pysyi minulla onneksi hallinnassa siinä mielessä, että en alkanut laihduttaa tai oksennella, mutta todella ahdistunut olo tuli ja huomasin, että aina neuvolaa edeltävänä päivänä yritin olla vähällä ruualla ja neuvolapäivänä suunnilleen paastota, ettei vaan paino olisi noussut. Mietin silloin, että ne joilla on pahempia syömishäiriöitä, ovat varmaan ihan helisemässä.
Kannattaisiko sinun ottaa asia esille neuvolassa ja pyytää, ettei painoa ilmoiteta sinulle ollenkaan? Yritä nyt pitää pää kylmänä, äläkä oksenna. Laihtuminen olisi vaarallista vauvalle! Yritä ajatella sitä, että painon nousemisella ei ole väliä. Kilto kyllä katoavat sitten kun vauva on syntynyt, imetys pitää siitä huolen :)
Tsemppiä, raskaus on kova paikka jos on ongelmia näissä asioissa, mutta kyllä niistä selviää, kun yrittää vaan keskittyä ajattelemaan mukavia asioita tulevasta vauvasta ja muutenkin ajattelemaan muita juttuja kuin painoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luonnollisesti raskaus muuttaa ulkomuotoa, mutta SINÄ voit päättää miten siihen asennoidut. Syömishäiriö ei ole mikään tauti, joka tulla tupsahtaa raskauden myötä. Se on ihmiselle muodostunut psyykkinen ominaisuus, jonka voi muuttaa kunhan oivaltaa, että kyse on siitä miten kokee hallitsevansa oman elämänsä - se nimittäin heijastuu syömiseen. Toisin sanoen, anoreksia/bulimia on pelkkä oire jostain muusta. Vaikeus kontrolloida syömistä liittyy itsetuntoon - oli raskaana tai ei. Voit siis parantaa huonot tavat vasta sitten, kun käsität että ne johtuvat sinusta - odotuksista itsesi suhteen. Sinä olet vastuussa hyvinvoinnistasi, ja sinä voit myös pyrkiä pysyvään muutokseen.
Kannattaa erottaa syöminen tunnetekijöistä, ja syödä "sydämellä"! Keskity siihen että sinulla on hyvä olla - silloin myös sikiöllä on parempi olla. Ahmiminen ei tee oloasi hyväksi, eikä myöskään aliravitsemus. Oieasti kroppasi tietää mitä tarvitsee, jos vain kuuntelet sitä?
Neuvolassa ei ole pakko käydä. Tarkoitus on että siitä olisi hyötyä sinulle ja tulevalle lapselesi, mutta jos se ahdistaa sinua, voit jättää sen väliin. Äitiysrahan saamisen kannalta riittää, kun olet käynyt neuvolassa edes kerran. Tietysti voit mennä neuvolaan myöhemmin jos vain haluat, mutta ei sinun tarvitse käydä vaa'lla. Ihan miten katsot itse parhaaksi!
ekassa raskaudessa oli hirveää, olin tiputuksessa ja lopulta jouduin ravitsemusterapeutille. toisessa ei enää punniteltu eikä ilmoteltu painoa, nyt kolmannessa punnitaan muttei kerrota. ahdistavaa, toivon välillä että voisin kuolla nälkään koska olen niin läski. neuvola pahentaa oloa joka kerta :(
Mulla suhde ruokaan normalisoitui vauvan odotuksen aikana. Ajattelin, että olen sen velkaa lapselleni. Auttaisiko sinua jos punnitsisit itse ja kertoisit tuloksen sitten neuvolassa. Me sovimme näin. Voimia sinulle ja mielenrauhaa sekä terveitä päiviä ja onnellista odotusta!