Miksi ei saa toivoa jompaa kumpaa sukupuolta?

se on törkeää!!!toiset ei saa lapsia ollenkaan ja toiset kehtaa valittaa sukupuolesta..huh huh

mutta pettynyt ei saa olla, jos tuleekin se "eitoivottu".

Valintaa kun ei itse voi tehdä.

Eli tottakai saa toivoa. Ei siinä ole mitään väärää. Mutta onnellinen ja kiitollinen tulee sitten olla siitä "väärää sukupuoltakin" olevasta lapsesta :)

mutta pettynyt ei saa olla, jos tuleekin se "eitoivottu".

Valintaa kun ei itse voi tehdä.

eihän sitä ajatuksilleen/toiveilleen mitään voi! Ei se sitä tarkoita, että "valittaa sukupuolesta", jos jotain toivoo. Minä ainakin toivoin ihan hirveästi ekaksi lapseksi poikaa, ja toiseksi tyttöä...ja minua onnisti =). Nyt haave kolmannesta, ja nyt voin rehellisesti sanoa, etten tiedä kumpaa toivon, mutta uskon sen selkeytyvän mahdollisen raskauden edetessä. Ei siinä mitään pahaa ole, ei se tarkoita, että hyljeksisi sitä vauvaa jos onkin "väärää" sukupuolta, toive on vain toive.

On päivänselvää että jokainen haluaisi terveen lapsen. Ei ole kuitenkaan mitään väärää haluta tyttöä tai poikaa.



Esim minäkin halusin poikaa koska olen aina kuvitellut että poikaa olisi helpompi kasvattaa. Mulla on ollut niin vaikea suhde äitin kanssa niin pelkään että en osaisi olla tytölle hyvä äiti vaan kaikki sama toistuisi hänen kanssaan :o(



Ne on ihme hurskastelijoita jotka sanoo että pääasia että lapsi on terve. Ihan kuin joku joka haluaa tytön tai vaikka pojan ei toivoisi tervettä lasta. Huh huh.

mutta pettynyt ei saa olla, jos tuleekin se "eitoivottu".

Valintaa kun ei itse voi tehdä.

Täytyy kuitenkin ottaa samalla huomioon, että se oma toive ei ehkä toteudukaan ja silloin täytyy olla 100% valmis vastaanottamaan se "väärä" sukupuoli!!

t. äiti, joka on toivonut jokaikisestä lapsestaan tyttöä ja joka on saanut molempia, mutta poikia enemmän kuin tyttöjä! Silti olen täysin onnellinen elämääni ja erittäin kiitollinen JOKAIKISESTÄ lapsesta enkä tietenkään enää noita poikia tyttöihin vaihtaisi!:)

minun mielestäni saa toivoa jompaa kumpaa, mutta kumpi tahansa pitää olla silti yhtä tervetullut ja rakas :)



Minä olen aina ajatellut, että ensimmäiseni tulee olemaan poika, ja toivoinkin sitä, ja esikoinen on poika, mutta se ei tarkoita, etteikö tyttö olisi ollut aivan yhtä rakas :)



Toisen aikaan en sen kummemmin toivonut kumpaakaan, mutta pojaksi arvelin, ja poikahan sieltä tuli, yhtä ihana kuin veljensä :)



Kolmannen aikaan toivoin ehkä vähän tyttöä, ja tyttöhän sieltä tuli, muttei se tosiaankaan tarkoita, ettenkö olisi rakastanut kolmatta poikaa ihan yhtä paljon, pojat on ihania, kuten tytötkin :) Vauvat ja lapset on ylipäätään ihania :)

Sain sen mitä toivoin mutta olen ihan varma että vaikka olisi tullut toista sukupuolta oleva lapsi niin olisi sekin ollut maailman toivotuin loppujan lopuksi.



Me miehen kanssa mietimme aina että haluamme yhden tai kaksi lasta. Jos tämä ensimmäinen lapsi olisi ollut "väärää" sukupuolta (meillä oli miehen kanssa sama toive sukupuolesta) niin olisimme lähteneet ehkä uusiin raskaisiin hoitoihin saadaksemme pikkukakkosen. Nyt kun meitä onnisti ja saimme mitä toivoimme niin lapsiluku saa jäädä tähän.

toivon että saadaan neljäs poika!



Ottaa niin kupoliin kun ajatusmaailma ihmisillä on se että tyttöä koitetaan saada, kun onni on se itse lapsi.



Ehkä tarttee viides pukata jos tyttö saadaan? Se ei ole ollut syy uuteen lapseen. Kolme poikaa riittäisi jos kolme lasta haluttaisiin.. :(

toivoin esikoisesta tyttöä ja sen sain. Toisesta toivoin myös tyttöä, mutta sain pojan. Ensimmäinen ajatus oli "voi ei!", mutta hyvin nopeasti olin aivan rakastunut pieneen poikaani! Nykyisin onkin aika selvästi havaittavissa että meillä on isin tyttö ja äitin poika!