Täytän tänään 50 vuotta
Lapsena sitä kuvitteli, että silloin on vanha, mutta olohan tuntuu ennemminkin ikinuorelta. Elämä on kantanut paljon paremmin kuin parikymppisenä pystyin edes kuvittelemaan.
Tuli mieleen, että onko teillä ollut pyöreitä täyttäessänne jonkinlaisia ikäkriisejä? Mistä ne ovat johtuneet ja miten olette niistä selvinneet?
Kommentit (14)
Onnea! En ole potenut ikäkriisejä, mutta nyt kun täytän 56 seuraavaksi alkaa kyllä huomata, miten totaali rupsahdus on tosiasia. Mutta eihän minun tarvitse itseäni katsella....
Samaa paskaa se on, oli ikä mikä hyvänsä. Muuksi muuksi.
Onnea! Täytin saman kuukausi sitten. Ei ole ikäkriisiä, vaan jotenkin helpottunut olo siitä että tuo virstanpylväs on ohitettu. Ja siitä, että koronan takia ei voinut eikä tarvinnut pitää juhlia.
Lämpimät onnittelut! Minullakaan ei ollut mitään ikäkriisiä tuossa kohtaa, eikä ole ollut vieläkään. Olen nyt 53.
Vierailija kirjoitti:
Onnea! En ole potenut ikäkriisejä, mutta nyt kun täytän 56 seuraavaksi alkaa kyllä huomata, miten totaali rupsahdus on tosiasia. Mutta eihän minun tarvitse itseäni katsella....
Inhoan tuota rupsahdus sanaa. Minä en ainakaan rupsahda vaan vanhenen arvokkaasti ja luonnollisesti. Samoin haluan ajatella muistakin. Rupsahtaminen sanassa on niin negatiivinen sävy ettei sitä pitäisi kenenkään käyttää itsestään eikä muista. Olen vielä nuori, mutta vanhempana haluan puhua itsestäni yhtä kauniisti kuin nuorena.
Vierailija kirjoitti:
Onnea! En ole potenut ikäkriisejä, mutta nyt kun täytän 56 seuraavaksi alkaa kyllä huomata, miten totaali rupsahdus on tosiasia. Mutta eihän minun tarvitse itseäni katsella....
Minä olen 20 vuotta sanonut, että onneksi pääsin hyviin naimisiin ennen kuin aloin kaljuuntumaan. Vaaka onneksi näyttää samoja lukemia kuin silloinkin. Tosin se on vaatinut enemmän itsekuria kuin nuorena. Eikä sillä, etteikö oma peilikuva aamuisin säikäyttäisi. 😱
Silloin joskus 40 vuotta sittenhän viisikymppiset oli pönötystä ja saatiin lahjaksi keinutuolia yms.
Nyt bailataan ja ostetaan moottoripyörä.
Onnea sankarille! :)
Vierailija kirjoitti:
Onnea! Täytin saman kuukausi sitten. Ei ole ikäkriisiä, vaan jotenkin helpottunut olo siitä että tuo virstanpylväs on ohitettu. Ja siitä, että koronan takia ei voinut eikä tarvinnut pitää juhlia.
Minua harmittaa, että pitkään suunnittelemani juhlat peruuntuivat. Olenkin päättänyt pitää hulppeat 51-vuotisjuhlat ensi vuonna. Ystäviään kun on aina mukavaa nähdä.
Vierailija kirjoitti:
Silloin joskus 40 vuotta sittenhän viisikymppiset oli pönötystä ja saatiin lahjaksi keinutuolia yms.
Nyt bailataan ja ostetaan moottoripyörä.
Onnea sankarille! :)
Minäkin muistan omien vanhempieni 50-vuotisjuhlat. Isällä oli ne työpaikallaan. Pitkä rivi puku päällä pönöttäviä ja kätteleviä ihmisiä, sekä kahvinjuontia. Äidillä oli samanlaiset, mutta kotona. Kun miettii omia suunnitelmiaan, niin sukupolvikuilu on melkoinen.
Paljon onnea vaan....