Persut ja Venäjänsuhteet

Lenin johti Neuvosto-Venäjää 1917–1924. Bolsevikit nousivat hänen johdollaan valtaan lokakuun vallankumouksen seurauksena. Lokakuun vallankumouksen jälkeen Lenin oli kehottanut Perussuomalaisia tekemään aseellisen vallankumouksen Suomessa.

Eduskunnan porvarillinen enemmistö julisti Suomen itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917. Perussuomalaiset vastusti julistusta.

Suomen sisällissota käytiin Suomen senaatin eli hallituksen ja sitä vastaan kapinoineen Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27. tammikuuta – 15. toukokuuta 1918. Senaatin asevoimina olivat valkoiset joukot ja kansanvaltuuskunnan joukkoina Perussuomalaisten aseellinen siipi, Suomen Vastarintaliike eli punaiset. Neuvosto-Venäjä tuki Perussuomalaisia lahjoittamalla näille aseita.

Perussuomalaisten viimeiset, Kymenlaaksossa sijainneet vastarintapesäkkeet luopuivat taistelusta toukokuussa 1918. Sisällissota päättyi venäläisten sotilaiden vetäydyttyä Karjalankannaksella Inon linnoituksesta ja suomalaisten valkoisten miehittäessä sen tuhotut tykkiasemat.

Monille sodille tyypillisiä virallisia aselepo- ja rauhanneuvotteluja ei käyty eikä virallisia sopimuksia Suomen sisällissodan lopettamiseksi koskaan allekirjoitettu.

Leninin johtamat bolsevikit voittivat 1917 alkaneen Venäjän sisällissodan vuonna 1922. Venäjän nimi muutettiin Neuvostoliitoksi ja siitä tuli maailman ensimmäinen kommunistinen valtio. Kommunistisessa valtiossa ihmisillä ei ole omaisuutta, vaan valtio omistaa kaiken.