Järkyttävä juttu työuupumuksesta! Mies luuli saaneen sydäninfarktin, oireilu johtuikin loppuunpalamisesta töissä

Ei mikään ihme nykyisessä työmaailmassa.

Paljon edelleen kovapalkkaisia duuneja jotka kyllä ajaa loppuun karskimmankin miehen ajan saatossa tai pitää olla erityinen luonne joka niin sitten mukava läheisille.

Itsekkin olen kokenut tuon. Luoja että piti jaksaa vielä taistella itselleen apua. Vielä yli 5 vuotta tuon jälkeen en voi sanoa olevani kunnossa, stressinsietokyky ei palaudu enää ennalleen.

Sama täällä. Pulssi nousi yhtäkkiä pilviin ja rintaa puristi. Luulin saaneeni sydänkohtauksen.

Makoilin päivystyksessä muutaman tunnin ja siellä otettiin sydänfilmi ja liuta verikokeita. Sain lähetteen sydänpoliklinikalle, jossa tutkittiin sydäntä ultralla ja tehtiin Holter-tutkimus. Tämän terveempää sydäntä ei voi olla. Kaikki johtui uupumuksesta ja stressistä.

Nyt olen pois töistä ja kokenut ihmeparantumisen kaikista vaivoistani: migreenistä, yöheräilyistä, suolistovaivoista, päänsärystä, ihottumasta, väsymyksestä, sydämen muljahteluista, ruokahaluttomuudesta ym.

Luin tuon myös. En ihmettelisi vaikka itsellekin kävisi noin. Heräilen öisin, on rytmihäiriöitä ja päänsärkyä ja outoa ihottumaa. Tiedän että parasta olisi vaihtaa työpaikkaa, mutta en enää jaksa ryhtyä siihen.

Kaikella rakkaudella ihmiset huolehtikaa itsestänne. Kukaan ei kiitä teitä hyvin tehdystä työstä kun raadatte itsenne sairaslomalle ja pahimmillaan tuökyvyttömiksi. Tälläkin viikolla saimme lukea miten erään työnantajan kiitos oli irtisanomislappu saikun jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Itsekkin olen kokenut tuon. Luoja että piti jaksaa vielä taistella itselleen apua. Vielä yli 5 vuotta tuon jälkeen en voi sanoa olevani kunnossa, stressinsietokyky ei palaudu enää ennalleen.

Sama kokemus. Täydellisestä uupumisesta ei toivu koskaan ennalleen.

Työn ja muun elämän ylisuorittaminen = burnout. Ja yllättynyt oli? Nykyisinhän ihannoidaan tuollaista suorittamista ja sometellaan suoritusten tulokset sitten muiden nähtäväksi / peukutettavaksi (luoja mikä sana!).

Kerran yksi suorittaja kysyi mitä tein viikonloppuna (kun oli ensin luetellut omat menot, leipomiset ym) ja kun vastasin että en mitään erityistä vaan lepäsin niin henkilö melkein haukkoi henkeään järkytyksestä. Normaalista levosta on tehty jokin outo ja ei-toivottu laiskuutta ilmentävä toiminto, arvelisin että burnout on nousussa yhteiskunnassamme. Miksiköhän, ken tietää..

Vierailija kirjoitti:

Itsekkin olen kokenut tuon. Luoja että piti jaksaa vielä taistella itselleen apua. Vielä yli 5 vuotta tuon jälkeen en voi sanoa olevani kunnossa, stressinsietokyky ei palaudu enää ennalleen.

Sama, stressiä en siedä enää juurikaan ilman yöunien menetystä.

Entä kun työterveyslääkäri väittää, että on työkykyinen eikä ole perusteita jatkaa sairauslomaa vaikka masennus on ihan samalla tasolla kuin aiemmin ja uupumuksen takia ei jaksa mitään tehdä. Fantsua kun paino vain laskee kun ei ole ruokahalua, ei pysty nukkumaan 4 tuntia kauemmin vuorokaudessa, sydän muljahtelee. No, töihin huomenna taas uupumaan lisää.