Lue keskustelun säännöt.
Miksi fyysisiä sairauksia omaava ei voi tehdä työtä?
20.03.2021 |
Minulla on useampi sairaus, mm. tulesvaivoja (selkäperäisiä) , joiden takia kipuja ja liikuntarajoitteita. Teen silti töitä 8h päivässä puhelimessa. Vaihdan asentoa, istun ja seison ja otan kipulääkkeen säännöllisesti.
Olen ajatellut, että sama se olenko kipujen ja kotona tekemättä mitään tai teenkö sen mitä pystyn ja pysyn samalla työelämässä.
Vapaa-aikaa pystyn käyttämään jonkin verran lepoon ja kuntoutumiseen, mikä taas auttaa jaksamaan töissä.
Ei ole tarkoitus olla provokatiivinen, vaan ihan silkasta mielenkiinnosta kysyn, miksi niin useat jäävät tarjotulle sairaslomalle ja putoavat työelämän kyydistä fyysisten kipujen vuoksi?
Eri asia on mielenterveyden ongelmat. Toki itsellänikin ainaisesta kivusta johtuen on kevyt masennuslääkityskin päällä, mutta eri asia on vakava mielenterveysongelma.
Kommentit (11)
Luulisi aloittajan tietävän, että kovissa kivuissa on vaikea keskittyä ja jaksaminen takkuaa. Eikä sellainen työntekijä kiinnosta työnantajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No jos on raksalla töissä ja selkä paukahtaa mäsäksi niin vähän hankala sitä on mitään rakentaa luuri korvalla.
Ehkä olisi pitänyt aloitukseen kirjoittaa selkeämmin, että miksi ette tee puhelimessa tehtävää työtä? Sitähän on tarjolla paljon. Ja ei, tämä ei ole mikään maksettu mainos puhelintyöhön.
Vierailija kirjoitti:
Luulisi aloittajan tietävän, että kovissa kivuissa on vaikea keskittyä ja jaksaminen takkuaa. Eikä sellainen työntekijä kiinnosta työnantajia.
Oikein kovissa kivuissa joo, mutta moni jää sairaslomalle jo sellaisestakin kivusta, mitä voisi sietää lääkityksen +työergonomian+kuntoutuksen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisi aloittajan tietävän, että kovissa kivuissa on vaikea keskittyä ja jaksaminen takkuaa. Eikä sellainen työntekijä kiinnosta työnantajia.
Oikein kovissa kivuissa joo, mutta moni jää sairaslomalle jo sellaisestakin kivusta, mitä voisi sietää lääkityksen +työergonomian+kuntoutuksen kanssa.
Onko tarkoitus siis pitkittää kipua ja työskentelyn tehottomuutta?
Kaikkien työ ei ole puhelimessa istumista. Miten vaikka siivooja, rakennustyömaalla työskentelevä, vanhustenhoitaja, postinjakaja tai suurtalouskokki pärjää työssään, jos toinen käsi on toimintakyvytön? Fyysinen sairaus ei myöskään välttämättä tarkoita kipuja. Sairaus voi vaikuttaa muullakin tavalla ihmisen arjessa pärjäämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisi aloittajan tietävän, että kovissa kivuissa on vaikea keskittyä ja jaksaminen takkuaa. Eikä sellainen työntekijä kiinnosta työnantajia.
Oikein kovissa kivuissa joo, mutta moni jää sairaslomalle jo sellaisestakin kivusta, mitä voisi sietää lääkityksen +työergonomian+kuntoutuksen kanssa.
Onko tarkoitus siis pitkittää kipua ja työskentelyn tehottomuutta?
Ei ole tarkoitus. Itselläni esimerkiksi kivun kestoa ei voi arvioida, se saattaa olla joka tapauksessa loppuelämän kestävä. Eli pitkittyy tein töitä tai en.
Ja kipujeni kanssa olen yhtä tehokas kuin kollegani joten ei ole tehottomuuttaakaan.
En usko että ainoastaan 100%kivuton työntekijä voi olla tehokas. Pieniä kipuja kärsivä voi olla tehokas myös.
Harvalla on koskaan täydellinen tilanne tehokkaaseen työntekoon muutenkaan. On surua, sairastelevia lapsia, huonoja yöunia jne muitakin tekijöitä jotka voivat vaikuttaa työtehoon ja ihminen on silti työelämässä.
Miksi kivun kanssa ei voisi olla?
Vierailija kirjoitti:
No jos on raksalla töissä ja selkä paukahtaa mäsäksi niin vähän hankala sitä on mitään rakentaa luuri korvalla.
Eiks hands freet oo vähän niinku olleen talven lumia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisi aloittajan tietävän, että kovissa kivuissa on vaikea keskittyä ja jaksaminen takkuaa. Eikä sellainen työntekijä kiinnosta työnantajia.
Oikein kovissa kivuissa joo, mutta moni jää sairaslomalle jo sellaisestakin kivusta, mitä voisi sietää lääkityksen +työergonomian+kuntoutuksen kanssa.
Onko tarkoitus siis pitkittää kipua ja työskentelyn tehottomuutta?
Ei ole tarkoitus. Itselläni esimerkiksi kivun kestoa ei voi arvioida, se saattaa olla joka tapauksessa loppuelämän kestävä. Eli pitkittyy tein töitä tai en.
Ja kipujeni kanssa olen yhtä tehokas kuin kollegani joten ei ole tehottomuuttaakaan.En usko että ainoastaan 100%kivuton työntekijä voi olla tehokas. Pieniä kipuja kärsivä voi olla tehokas myös.
Harvalla on koskaan täydellinen tilanne tehokkaaseen työntekoon muutenkaan. On surua, sairastelevia lapsia, huonoja yöunia jne muitakin tekijöitä jotka voivat vaikuttaa työtehoon ja ihminen on silti työelämässä.
Miksi kivun kanssa ei voisi olla?
Idea kai on, että kipua aiheuttavaa toimintaa pyritään välttämään, jotta elimistö ehkä pääsisi korjaamaan vaurionsa. Kroonikot sitten erikseen, en osaa niistä kommentoida.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien työ ei ole puhelimessa istumista. Miten vaikka siivooja, rakennustyömaalla työskentelevä, vanhustenhoitaja, postinjakaja tai suurtalouskokki pärjää työssään, jos toinen käsi on toimintakyvytön? Fyysinen sairaus ei myöskään välttämättä tarkoita kipuja. Sairaus voi vaikuttaa muullakin tavalla ihmisen arjessa pärjäämiseen.
Mm. Puhelimessa tehtävää työtä on paljon tarjolla ilman koulutusta.
Opiskeluun harvoin tarvitaan täyttä fyysistä työkykyä, joten jos tiedossa on pitkään kestävä vaiva, voi kouluttautua uudelleen vähemmän fyysiseen ammattiin esimerkiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No minä tein ennen sairastumista näyttöpäätetyötä, joka sisälsi myös puolet ajasta puhelimessa roikkumista. En voi tehdä sitäkään enää kipujen takia. Kipulääkkeissä en voi tehdä töitä, koska olen niin vahvojen lääkkeiden takia ihan pökkyrässä ja tillin tallin. Ei auta mikään jalkeille nousu ja taukojumppa, ne neuvot on terveille.
No jos on raksalla töissä ja selkä paukahtaa mäsäksi niin vähän hankala sitä on mitään rakentaa luuri korvalla.