Minulla on vain yksi alle kouluikäinen ja olen ihan rätti väsynyt

Ok mua ei lapset niinkään väsytä vaan mun mies.

Onko ystäviä?

Mene lomalle sen lapsen kanssa. Älä jää märehtimään pakkopullamaiseen oravanpyörään ja voivottele itseäsi.

Onko sairauksia tms. jotka väsyttävät?

Ok

Ylipainoa?

Yksi lapsi sitoo enemmän kuin kaksi suht samanikäistä. Sisaruksista on seuraa toisilleen.

Vain "yksi" kuten itsekkin totesit.

Yritä etsiä elämästäsi hyvät puolet.

Tee asioille jotain.

Pohdi eri vaihtoehtoja.

Ei ollut meilläkään, koskaan ei päästy kahdestaan minnekään. Kaksi lasta, toisella vaikea krooninen sairaus. Itse sairastelin myös koko ajan siinä ohessa, ja oli useita leikkauksia, mies yrittäjä. Joo olin todella väsynyt, mutta jaksettava oli. Nyt lapset 18 ja 16, ja itse työkyvyttömyys eläkkeellä, ja on helpottanut elämä.

Vierailija kirjoitti:

Yksi lapsi sitoo enemmän kuin kaksi suht samanikäistä. Sisaruksista on seuraa toisilleen.

Ei ku tekemään lisää lapsia.

Mulla oli sama tilanne mut olin yh eli ihan yksin. Etsin lastenhoitajan (10€/h) ja elämä muuttui aika paljon parempaan suuntaan. Tämä aikana moni olisi innoissaan tulossa töihin, kun kyseessä ei ole säännöllinen työ vaan kuitenkin satunnaista keikkaa (vaikka tekisi kerran viikossa tms) niin veroja tms ei tartte miettiä.

Sovin oman hoitaja kans silleen että kun lapsi oli hänet jo pari vuotta tuntenut ja oli menossa yökylään luokseen, en maksanut nukkumisen ajalta palkkaa mutta ostin heille kaikki ruuat ja maksoin leffaliput ym. Tämä sopi kaikille ja mahdollisti että hoitaja tienasi ihan ok oltuaan vuorokauden lapsen kanssa mutta minä en pienituloisena mennyt ihan vararikkoon yhden vapaapäivän takia. Jos on rahaa, toki yöstäkin tulee olla valmis maksamaan tai sit hyväksyä vain päivähoito.

Tuollaista se on monella

Teimme mieheni kanssa kolme lasta kaikesta huolimatta. Elimme siinä uskomuksessa, että jos lapsia olisi ollut yksi, olisi saatu hoitoapua edes jollain tapaa.

Yritin saada vertaistukea, mutta siitäkin jäi käteen vain se, että hoidin muiden lapsia, mutta en saanut koskaan kaikkia lapsi yhtaikaa hoitoon. Työuranikin kärsi , kun mies ei joustanut omalla urallaan lastemme eteen ja sukulaiset myös vetosivat kissanristiäisiin yms. esteisiin.

Näin lasten kasvettua voin sanoa, että kannatti saada heidät ja yhtään lasta ei ole liikaa. Minä vietän mukavaa vapaata elämää ja ne sukulaiset, joille liikeni lastenhoitoapua, ovat tuskissaan hoitaessaan vanhuksia ( hoitivat lapsia, jotta vanhemmilla oli vapaata/ työnteko onnistui paremmin) ja työtään yhtaikaa. He ovat väsyneitä noin viisikymppisiä ja minä puhkut energiaa nyt työelämässä, nautin, kun pidän omaa kuntoani yllä, nukun täydet työunet, viihdyn itsenäistyneiden lasteni kanssa jne:)