Miten on mahdollista että Oys kotiutti vaikeasta raskausmyrkytyksestä kärsineen ja tämä kuoli?

Käsittämättömän hidasta on asian käsittely Valvirassa ja muualla.

En luota oysiin ollenkaan, ikinä en ole saanut siellä asianmukaista hoitoa. Huono työilmapiiri ja jatkuva pula henkilökunnasta heijastuu hoidon tasoon. Ystäväni opiskeli OAMK:ssa saikkariksi ja sanoi, että oys-harjoittelujen jälkeen kaikki yrittävät päästä jonnekin muualle töihin. Niin myrkyllinen työpaikka. 

Itse olen työskennellyt Oulun seuduilla useissa palvelukodeissa, ja useaan kertaan on oikein hirvittänyt kuinka huonossa kunnossa olevia ihmisiä Oysista meillekin on kotiutettu välittämättä yhtään siitä, onko vastaanottavassa paikassa minkäänlaisia resursseja huolehtia potilaan/asukkaan turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Pahimmillaan jopa keskellä yötä, jolloin vuorossa olleella hoitajalla ei ole yksin ollut mitään mahdollisuuksia huolehtia sekä kotiutettavasta että muista asukkaista. En tiedä onko muiden kaupunkien sairaaloiden kohdalla tilanne yhtä paha, mutta Oulussa se ainakin tuntuu välillä täysin epäinhimilliseltä.

Minulla oli 2008 vakava raskausmyrkytys. Oysissa Kiireellinen sektio ja tehon heräämössä eka yö, kun kohtu ei supistunut. Minut kotiutettiin esikoiseni kanssa 200 kmn päähän kolmantena päivänä sektiosta. Syynä oli pääsiäinen ja halusivat saada osastoa tyhjemmäksi. Lääkkeitä oli vino pino, en saanut mitään opastusta niiden käyttöön ja lopettamiseen. Seuraava lapsi sitten eri sairaalassa, todella hyvässä hoidossa ja seurannassa. Eka äitipolikäynnillä sanottiin, että tilasimme paperisi Oysista, meinasit sitten kuolla viimeksi. Järkytyin todella ja pelkopolin kautta mentiin. Olin todella hyvässä seurannassa ja sain onnistuneen alatiesynnytyksen.

Ei ole mitään opittu. Itse synnytin 90-luvulla Kätilöopistolla ja kotiutus oli kahden yön jälkeen. Synnytin sektiolla, olin nuori yh ja kotiutusta edeltävän päivän vietin ilman vauvaa tarkkailuosastolla hoitaja vierelläni 24 h, sillä raskausmyrkytys eteni kouristuksiin asti. 

Kun myöhemmin ollessani hoidossa Naistenklinikalla kerroin tapauksesta, siellä oltiin pöyristyneitä ja onniteltiin, että jäin ylipäätään henkiin. Toista lasta en uskaltanut koskaan hankkia.

Kauhea tapaus. Onneksi pienellä tytöllä on noin pystyvä ja vastuuntuntoinen isä ja hienoa että läheiset auttavat heitä.

En ole mikään herkkis mutta kyyneleet nousivat silmiin juttua lukiessa.

Oys oli ainakin 90-luvulla tietyn uskonlahkon läpitunkema, johtoa myöten. Palkkasivat sitten toisiaan vakansseille, ohi pätevämpien. En tiedä nykyistä tilannetta mutta avi:n hidastelu herättää epäilyjä.

Kuulostaa kyllä todella surulliselta keissiltä! En ole Oulussa ite synnyttänyt, mutta sen olen huomannut että ylipäätään synnytyksen jälkeen ei tunnu äidin hyvinvointi paljon kiinnostavan. Todella pitää vaatia apua, jos on jotain ongelmaa tai huolta. Muuten kaikki kuitataan vaan sillä että synnytyksen jälkeen voi olla kaikenlaisia tuntemuksia.

Vierailija kirjoitti:

Kauhea tapaus. Onneksi pienellä tytöllä on noin pystyvä ja vastuuntuntoinen isä ja hienoa että läheiset auttavat heitä.

En ole mikään herkkis mutta kyyneleet nousivat silmiin juttua lukiessa.

Vastaavassa tilanteessa olevaa leskiäitiä ei sanottaisi pystyväksi ja vastuuntuntoiseksi. Miehiä hyysätään ja nostetaan jalustalle tässäkin asiassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauhea tapaus. Onneksi pienellä tytöllä on noin pystyvä ja vastuuntuntoinen isä ja hienoa että läheiset auttavat heitä.

En ole mikään herkkis mutta kyyneleet nousivat silmiin juttua lukiessa.

Vastaavassa tilanteessa olevaa leskiäitiä ei sanottaisi pystyväksi ja vastuuntuntoiseksi. Miehiä hyysätään ja nostetaan jalustalle tässäkin asiassa.

Koska se todellakin on harvinaista, että mies suostuu hoitamaan puoliorpoa lastaan. Kyllä noin vastuuntuntoinen isä on uutisoinnin arvoinen.

Mielelläni lukisin nyt niistä parannuksista, mitä Oysissa on äitipolilla ja synnärillä tehty?

Onko siellä tilanne nyt parempi?

Ehkä Oulussa mennään herran haltuun - tyylillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauhea tapaus. Onneksi pienellä tytöllä on noin pystyvä ja vastuuntuntoinen isä ja hienoa että läheiset auttavat heitä.

En ole mikään herkkis mutta kyyneleet nousivat silmiin juttua lukiessa.

Vastaavassa tilanteessa olevaa leskiäitiä ei sanottaisi pystyväksi ja vastuuntuntoiseksi. Miehiä hyysätään ja nostetaan jalustalle tässäkin asiassa.

Koska se todellakin on harvinaista, että mies suostuu hoitamaan puoliorpoa lastaan. Kyllä noin vastuuntuntoinen isä on uutisoinnin arvoinen.

Poisko ne lapset yleensä on annettu jos äiti on kuollut? Tuskin sentään.

Minä sain hyvää hoitoa Oulussa 2015.

Jouduttiin tekemään hätäsektio ja viikko siitä toinen mahaleikkaus.

Ei meinattu päästää kotiin edes parin viikon sairaalassa olon jälkeen.

Onpa hienoa lukea, miten noin nuori mies on noin fiksu ja vastuuntuntoinen! Harvoin törmää. Todella ikävä tapahtumaketju, josta pitää ottaa opiksi.

Ei tainnut tämä isäkään ihan ymmärtää raskausmyrkytyksen hengenvaarallisuutta kun ajoi vaan kotiin vaikka oireet alkoivat jo matkalla paheta.

Vierailija kirjoitti:

Ei tainnut tämä isäkään ihan ymmärtää raskausmyrkytyksen hengenvaarallisuutta kun ajoi vaan kotiin vaikka oireet alkoivat jo matkalla paheta.

No mistäpä hitosta sen maallikko tietäisi, jos sairaalasta lähetetään kotiin??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauhea tapaus. Onneksi pienellä tytöllä on noin pystyvä ja vastuuntuntoinen isä ja hienoa että läheiset auttavat heitä.

En ole mikään herkkis mutta kyyneleet nousivat silmiin juttua lukiessa.

Vastaavassa tilanteessa olevaa leskiäitiä ei sanottaisi pystyväksi ja vastuuntuntoiseksi. Miehiä hyysätään ja nostetaan jalustalle tässäkin asiassa.

Hyi kun olet ilkeä. Kuka tahansa nuori ihminen joka jää yksin vauvan kanssa noin ikävissä olosuhteissa on vaikeassa tilanteessa niin käytännön asioiden kuin henkisenkin puolen kanssa. Ja siitä selvitäkseen täytyy olla reipas ja kykenevä, sukupuolesta riippumatta.

Vierailija kirjoitti:

Ei tainnut tämä isäkään ihan ymmärtää raskausmyrkytyksen hengenvaarallisuutta kun ajoi vaan kotiin vaikka oireet alkoivat jo matkalla paheta.

Mistä hän sen olisi voinut ymmärtää kun ei sairaalassa ammattilaisetkaan ymmärtäneet.

Itselläni sektio rv 35+0 Oys.sa vuoden 2017 loppu puolella. Sektion jälkeen tulikin vakavia komplikaatioita jonka jälkeen olivat tehneet kaavinnan, massiivisen verensiirron ja uusinta leikkauksen. Teholla olin nukutettuna 2 vrk. Synnyttäneiden osastolla ei ollut mahdollisuutta näin huonokuntoista kun tuli vielä keuhkokuume mutta ratkaisivat asian soittamalla vapaalta kätilön hoitamaan vain minua. En voi moittia, hyvin hoitivat. Kotiin ei laitettu vaan olin monta vkoa. Ihme oli ettei henki lähtenyt massiivisessa vuodossa