Onko seurakunnassasi huono työilmapiiri?

Kyräilevää sakkia

Moraalinvartijoita

Seurakunta ja opetusala (koulut peruskoulusta korkeakouluun) ovat työilmapiirin kannalta huonoimmat paikat. Kiusaamista on paljon. Sosiaaliala/hoitoala taitaa mennä samaan laariin.

Koska akkavalta. Nythän kaikki papit ja kanttoritkin on melkein vaan akkoja. Tunnen monia jotka saikuttaa koska ei vaan jaksa sitä tekopyhää touhua.

Olen kahden lapsen äiti Turusta. Olen myös itse aikoinani työskennellyt Turun seurakuntayhtymien palveluksessa. Tunnen monia seurakuntien työntekijöitä ja omien havaintojeni ja kokemuksieni lisäksi olen kuullut myös moitteita kenttätyönjohtajien mielivaltaisista vallankäytöistä työntekijöitä kohtaan.

Kirkko ja Me lehden 5/2014 vuosikatselmus 2013 ei todellakaan kerro koko totuutta.

Tavallisia lukijoita sympatisoidaan lehden keskiaukeamalla siirappisilla korulauseilla kuten esim:

"Kirkko on yhteisö, joka yrittää herätellä yhteisvastuuta ja kantaa huolta heikommista. Se on tärkeä tehtävä."

"Kirkossa tuntee kuuluvansa johonkin ja tietää, että otetaan vastaan sellaisena kuin on."

"Kirkko on suomalaisen yhteiskunnan omatunto"

Vimeisen korulauseen kohdalla minua alkoi "oksettaa". Omat kokemukset tulvahtivat mieleeni. Miksi voin pahoin työpaikassani. Pidin työstäni joka oli minulle mieluinen. Ilmapiiri oli vain ( työnjohtajille kiitos) todella kylmä ja suvaitsematon. Tai sitten minulle oltiin yksinkertaisesti vain kateellisia. Joka tapauksessa minun oli viisaampi lähteä kuin uupua sekä fyysisesti että henkisesti.

Miksikö kirkko kärsii väestökadosta?? Vastaus: Koska kirkko on liikelaitos joka ei tunne enää Jumalanpelkoa. Johtajat taistelevat "taivaspaikoistaan" ja alaiset pelkäävät etteivät astuisi itseään ylempien "varpaille".

Uusi käsky taitaakin olla: "minä olen sinun johtajasi älä pidä muita johtajia" joka käytännössä tarkoittaa "unohda Jeesus ja hänen opetuksensa lähimmäisenrakkaudesta".

Käytännössä kirkon lähimmäisenrakkaus ei enää ulotu työntekijöihin, sillä he ovat vain taloudellisia rasitteita.

Työnjohto kurittaa ilman omantunnon häivää kovalla otteella työntekijöitään. Kukaan ei uskalla hiiskahtaa vääryyksistä jatkuvan työpaikan menettämisen pelossa.

Tärkeintä että mielikuva rakkaudellisesta lähimmäistyöstä välittyy maksaville asiakkaille

Olen oppinut oman ammattini kautta myös aistimaan työilmapiirissä olevia ongelmia ja voin todeta että seurakunnat ei edes ansaitsisi kaikkia hyviä työntekijöitään. Minäkin haluan lapsilleni vain parasta.

Minä olen menettänyt hyvää palvelua seurakuntanne taholta, siispä annankin

risuisia terveisiä Turku Kaarinan seurakuntayhtymän lapsi ja nuorisotyötekijöiden johtohenkilöille.

Sellainen ero SRK:Ssa on työpaikkana, että muissa työpaikoissa työn sisältö on kaikkien mielestä totta, eikä siitä tarvitse edes kinastella kenenkään kanssa, että onko terveydenhuolto totta tai onko sydämmen pulssi olemassa vai ei.

SRK:ssa taas työpaikan ydin juttu, yliluonnollisen olemassa olo, on jotain mistä ei varmuutta saa. Silti se puhutaan varmana, eli vääristellään totuutta. Sitten tämä totuuden vääristely leviää moneen tekemiseen SRK:ssa ja niinpä työntekijä voi vääristellä tekemisiään tai jos tekee rikoksia, niin ne voidaan kuitata anteeksi pyynnöllä. Siinä maanpäälliset työelämän pelisäännöt ja sitten ns. työnantajan myymä tuote menevät sekaisin. Sen jälkeen työpaikka on hyvin erilainen kuin tavalliset työpaikat, joissa työpaikan omaa tuotetta voi käyttää ihan sellaisenaan ilman mitään ristiriitoja työelämän pelisääntöjen kanssa. No, sekava juttu, kuten uskonnon tavoitteena onkin. Vähän asiaan perehtymällä sen kyllä ymmärtää ja huomaa

Kateutta on paljon. Pahampuhumista ja juoruja. Vapaat taiteilijat ja pappien keskinäinen kukkoilu. Joskusmkuulee, ett saarnoissa piikitellään yksittisille työntekijöille esimerkiksi sillä lailla uskoutuneelle. Kartan kirkkoja nykyään itse.

Näin läpi katkeruuden. Palaan maallikoksi.

Vierailija kirjoitti:

Sellainen ero SRK:Ssa on työpaikkana, että muissa työpaikoissa työn sisältö on kaikkien mielestä totta, eikä siitä tarvitse edes kinastella kenenkään kanssa, että onko terveydenhuolto totta tai onko sydämmen pulssi olemassa vai ei.

SRK:ssa taas työpaikan ydin juttu, yliluonnollisen olemassa olo, on jotain mistä ei varmuutta saa. Silti se puhutaan varmana, eli vääristellään totuutta. Sitten tämä totuuden vääristely leviää moneen tekemiseen SRK:ssa ja niinpä työntekijä voi vääristellä tekemisiään tai jos tekee rikoksia, niin ne voidaan kuitata anteeksi pyynnöllä. Siinä maanpäälliset työelämän pelisäännöt ja sitten ns. työnantajan myymä tuote menevät sekaisin. Sen jälkeen työpaikka on hyvin erilainen kuin tavalliset työpaikat, joissa työpaikan omaa tuotetta voi käyttää ihan sellaisenaan ilman mitään ristiriitoja työelämän pelisääntöjen kanssa. No, sekava juttu, kuten uskonnon tavoitteena onkin. Vähän asiaan perehtymällä sen kyllä ymmärtää ja huomaa

No kyllä on tyhmää mennä srk:aan töihin, jos ei edes usko sen toiminnan sisältöön ja arvoihin! Tottakai sellainen luo eripuraa, jos joku ateisti siellä suurinpiirtein julistaa Jumalan olevan satuolento ja Raamatun vain satukirja, tai muuten halventaa ja kyseenalaistaa koko uskon. Srk on ihan väärä työpaikka sellaisille työntekijöille.

Muutenhan itse kristinusko ei ole mitenkään ristiriidassa yleisten työelämän sääntöjen ja arvojen kanssa. Miksi siellä mitään totuuksia vääristeltäisiin mihinkään suuntaan?

Joku katkera kiusaaja yksin kirjoittanut nuo viestit.

Entinen srk:n keittiötyöntekijä joka ei tunnista näitä väitteitä.

Ev.lut srk:n ongelma on se, että he eivät mitenkään ota selvää työntekijöidensä hengellisestä elämästä, eivätkä vaadi edes papeiltaan mitään henkilökohtaista uskoa. Ei heitä kiinnosta sellaiset asiat. Siellä on sitten näitä tapakristittyjä leipäpappeja saarnaamassa ulkokultaisuudessaan ja täysin maallistuneita ihmisiä "ohjaamassa" ihmisiä hengellisissä asioissa. On joukossa toki niitä oikeita uskoviakin sitten. Mutta selväähän se on, että tuollaisesta asetelmasta ja yhdistelmästä tulee törmäyskursseja asenteissa, mielipiteissä ja ajatuksissa. Eihän tuollainen yhtälö voi mitenkään toimia, jos toiset uskovat ja kunnioittavat Raamatun sanaa, ja toisille se on vain yksi kirja muiden joukossa. Ja kun koko touhun pitäisi kuitenkin perustua siihen uskoon ja Raamattuun.

Melkein kaikki joita tavannut on ahdistuneitaa tai kopean kylmiä vttulijoita. Akkoja liikaa.

Aikas moni saikull.

Miten seurakunnissa voi edes olla huono työilmapiiri ja työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä? Mun tajuntaan ei vaan mene, että sielläkin voi olla työpaikkakiusaamista ja tulehtunutta työilmapiiriä. Miten tuo on edes mahdollista? En ole edes koskaan ajatellut sellaista ongelmaa. Mikä on totuus? Sokaiseeko valta myös papit ja kirkkoherrat?

Vierailija kirjoitti:

Miten seurakunnissa voi edes olla huono työilmapiiri ja työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä? Mun tajuntaan ei vaan mene, että sielläkin voi olla työpaikkakiusaamista ja tulehtunutta työilmapiiriä. Miten tuo on edes mahdollista? En ole edes koskaan ajatellut sellaista ongelmaa. Mikä on totuus? Sokaiseeko valta myös papit ja kirkkoherrat?

Ööö... Miksi ei voisi olla? Missä tahansa työpaikassa voi olla.

Moniko teistä vastaajista on oikeasti ollut seurakunnalla töissä? Ja moniko teistä siellä töissä olleista on uskossa?

Olen seurakunnalla töissä enkä tunnista työyhteisöäni tämän keskustelun kritiikistä. Meillä on hirveän paljon työntekijöitä, jotka tekevät töitään taitavasti, innostuneesti, vilpittömästi ja suurella sydämellä. Tietenkään kaikki ei ole vain auvoisaa, olemmehan tavallisia ihmisiä, mutta en kuuna päivänä vaihtaisi työyhteisöäni.