Kun kielioppi ei jää millään päähän. Sanasto on taas helppo.

Sama juttu. Luulen, että mulla on lukihäiriö, vaikken koskaan jäänyt peruskoulun luki-testeissä kiinni.

Lue helppoja kirjoja. Näin aivokapasiteetti ei mene uusiin sanoihin vaan oikeinkirjoitukseen. Tai lue sama kirja suomeksi ja sitten kyseisellä kielellä.

Ei se oo niin vaarallista. Tietty, jos tavoittelee hyviä arvosanoja koulussa, niin sitten hankalampi tilanne. Jos vain haluaa oppia kieliä, niin Roomaan ei pääse vain yhtä tietä. Suomessa painotetaan hirveästi kielioppia. Se on toki monelle helppo tapa oppia kieliä (esim. mulle), mutta toisille se on vaikeaa. Se on jo tosi hyvä asia, jos sanasto jää hyvin mieleen. Passiivisen kielitaidon kautta myös aktiivinen kielitaito karttuu. Aktiivista kielitaitoa voi parhaiten parantaa käyttämällä kieltä.

Mikä kieli? Esim. englannissa ei tarvitsekaan osata kielioppia, kunhan toistat kuulemiasi sanaryppäitä aina samalla tavalla, aina samalla tavalla... Älä kuitenkaan opettele niitä idioomeja rap-musiikista, vaan esimerkiksi television sarjafilmeistä.

Jos sanat jää helposti mieleen, niin kyllä ne esimerkkilauseetkin muistaa, prepositiot, idiomit ja sanajärjestykset. Ensin täytyy opetella ulkoa, niin sitten voi oppia ymmärtämään.

Mulla siis kaikissa kielissä sama ongelma. En ole ikinä eikä koskaan oppinut enkun do- sanan käyttö. En millään ikinä muista onko se do vai does?

Mulla on huononnäköisiä lauseita joka kielessä.

Lukitestissä sain erinomaiset pisteet, lukutaito, ymmärrys on minulla nopea ja erinomainen.

lisää kommentteja? Vinkkejä?

Vierailija kirjoitti:

Mulla siis kaikissa kielissä sama ongelma. En ole ikinä eikä koskaan oppinut enkun do- sanan käyttö. En millään ikinä muista onko se do vai does?

Mulla on huononnäköisiä lauseita joka kielessä.

Lukitestissä sain erinomaiset pisteet, lukutaito, ymmärrys on minulla nopea ja erinomainen.

Opettele verbit ulkoa,helpottaa heti!

Opin kielen helposti asumalla ko maassa. Opin jopa ääntämään. Neljä kuukautta asuttuani aloin nähdä unenikin ko kiellä ja ajattelin ko kielellä. Tunsin tunteita. Lähestyin kieltä lapsenomaisesti omaksuen. Lähtötasoni kieleen oli ollut peruskoulun 7.

Kun palasin Suomeen, ei mennyt kauaa, kun äänsin melkein yhtä huonosti, kuin ennen asumista, mutta lauserakenteet ja sanasto sentään säilyivät muuten. Ajatteluni, tunteeni, kaikki palasivat suomenkielisiksi. Pystyn palaamaan takaisin oppimaani kieleen matkoilla. En ole niin hyvä käyttämään kielioppia oppimisprosessissa, että siitä voisi tulla pääasiallinen keino oppia. Asuin- tai vaikka jo matkailuympäristö vaikuttaa minulla aivan hirveän paljon.

Eihän kukaan opi äidinkieltäkään kielioppia lukemalla. Luonnollisessa oppimisessa kielioppi tulee siinä vain samalla päähän kuin oppii puhumaan ja lukemaan sitä kieltä. Eli lue ja kuuntele sitä kieltä niin paljon kuin vain mahdollista. Samalla opit luonnollisesti miten ne lauseet rakentuvat ja mitä prepositioita milloinkin on tapana käyttää.

Itse en koskaan oikein oppinut englantia vain pänttäämällä mutta sitten tajusin lukea itseäni kiinnostavia kirjoja ja romaaneja englanniksi. Numero nousi muutamassa vuodessa kutosesta ysiin ja lopulta kirjoitin englannista L:n.

Mitä järkeä on opiskella jos ei opi. Minä ainakin lopetin opiskelun.

Haluan olla hyvä ja jos harjoittelemalla tulen vain keskinkertaiseksi, niin olen mieluummin huono ja käytän aikani paremmin.

Vain parhaimmat pärjää ja se on väärin.

Siksi kannattaisi lopettaa opiskelu ja ottaa hyöty siihen menetetystä ajasta muulla keinoin.

Kuten vaikka dokaamalla.

Jos mun pitäisi valita vain yksi kielen osa-alue jolla olisin hyvä, se olisi nimenomaan sanasto. Siinä mielessä sulla on hyvä tilanne. Mitä enemmän sanoja osaa, sitä helpompaa on kaikki muu. Ymmärtäminen, tuottaminen, suullinen, kirjallinen. Sanavaraston merkitystä ei voi korostaa liikaa.

Sitä paitsi, jos ajatellaan normaalielämää, ja sitä minkälaista kielitaitoa tarvitset, liian hyväkään kielitaito ei ole aina hyvä asia. Ensinnäkin jos kielitaito on "liian hyvä", asiat sanoo joskus tarpeettoman vaikeasti, jolloin ei-natiivit eivät ymmärrä. Yksinkertainen vaikka virheellinen tapa ilmaista asiat on paljon tehokkaampi. Yritäpä edes Lontoossa tilata kahvikupillista sanomalla mitään muita kuin Coffee please, ei onnistu.

Ja toiseksi, natiivitkin on usein paljon mukavampia, kun et puhu heidän kieltään turhan hyvin. Se on ihme juttu, mutta niin se vain on. Ranskalaiset on tästä erityisen kuuluisia.

Vierailija kirjoitti:

Mulla siis kaikissa kielissä sama ongelma. En ole ikinä eikä koskaan oppinut enkun do- sanan käyttö. En millään ikinä muista onko se do vai does?

Mulla on huononnäköisiä lauseita joka kielessä.

Lukitestissä sain erinomaiset pisteet, lukutaito, ymmärrys on minulla nopea ja erinomainen.

Tässä sulle rautalangasta: does vain yksikön kolmannessa persoonassa eli tyyliin: tyttö, poika, koira. Kaikki muut (minä, sinä, me, te, he) on do.

Paras, ja vieläpä mukavin, tapa oppia kielioppia on musiikin kuuntelu! Siinä kuulee ääntämistä ja lauserakenteet. Kuuntele mielellään tekstiä lukien, karaoketyyliin. Laula mukana ja opit kivalla tavalla.