Miten rankasti olette uskaltaneet liikkua raskausaikana?

Itse en ainakaan olisi pystynyt hyvä kun pääsin talon rappuset alas.

Jalat oli myös turvonneet ja kipeät ja ainoat kengät jotka meni jalkaan oli croksit

Sehän riippuu ihan kunnosta. Lilluhan Anna Puukin just avannossa.

Mikä on peruskunto ja normaali liikunta sulla? Jos olet valmiiksi läski jätä vaellus ensi vuoteen.

Jumppasin ja hölkkäsin ekassa raskaudessa loppuviikoillakin. Tästä tosin aikaa yli kaksyt vuotta.

Ei kannata erityisesti suunnitella mitään, koska sitä ei voi tietää, miten raskaus menee. Voi olla tosi pirteä tai tosi väsynyt. Voi olla ennenaikaisia supistuksia, joiden takia joutuu vuodelepoon. Mutta itse ajattelen, että raskaus on poikkeustila. Kudokset pehmenevät ja vatsalihakset venyvät. Mielestäni se ei ole ideaalinen tila rehkiä.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on peruskunto ja normaali liikunta sulla? Jos olet valmiiksi läski jätä vaellus ensi vuoteen.

Olen ylipainoinen, mutta tottunut kävelemään pitkiä matkoja ja retkeilemään vaikeissakin maastoissa. Edellisestä pitkästä vaelluksesta on tosin pari vuotta aikaa, mutta retkeilyä olen harrastanut vain ylipainoisena. Muusta en siis tiedä. Lähinnä mietin asioita, kuten nivelten löystyminen yms. jotka voivat vaikuttaa helpommin vammojen syntymiseen.

Mitään uutta liikuntalajia ei kannata aloittaa. Raskaana olin hiukan arka vatsan kanssa, kävin kävelemässä ja uimassa. Varsinaisia kipuja ei ollut kolotusta lukuunottamatta. Tuntui hyvältä olla varovainen.

30+ viikolla lääkäri (gynekologi) sanoi ihan suoraan minua kovasti liikkumaan painostaneelle miehelle, että ”Nyt jätät vaimosi rauhaan. Hänelle riittää liikunnaksi ihan rauhalliset kävelylenkit, mikään tuon rankempi vaarantaa sekä hänen että lapsen hyvinvoinnin.” Ja raskaus oli täysin normaali.

Eli en mitään vaellusreissuja suunnittelisi.

Vierailija kirjoitti:

30+ viikolla lääkäri (gynekologi) sanoi ihan suoraan minua kovasti liikkumaan painostaneelle miehelle, että ”Nyt jätät vaimosi rauhaan. Hänelle riittää liikunnaksi ihan rauhalliset kävelylenkit, mikään tuon rankempi vaarantaa sekä hänen että lapsen hyvinvoinnin.” Ja raskaus oli täysin normaali.

Eli en mitään vaellusreissuja suunnittelisi.

Miksi miehesi painosti sinua liikkumaan?

Olin aika kova liikkumaan ja liikuin samaan tahtiin synnytykseen asti, mikä oli ennenaikainen ja vauva keskonen. Onneksi siitä ei jäänyt vauvalle mitään vammaa, joten kehotan kyllä varovaisuuteen. Liiallisella ja raskaalla liikunnalla saattoi olla osansa ennenaikaisuuteen, lapsivedet menivät ponnistelun yhteydessä.

Vierailija kirjoitti:

30+ viikolla lääkäri (gynekologi) sanoi ihan suoraan minua kovasti liikkumaan painostaneelle miehelle, että ”Nyt jätät vaimosi rauhaan. Hänelle riittää liikunnaksi ihan rauhalliset kävelylenkit, mikään tuon rankempi vaarantaa sekä hänen että lapsen hyvinvoinnin.” Ja raskaus oli täysin normaali.

Eli en mitään vaellusreissuja suunnittelisi.

Pakko sanoa, että miehesi reaktio ei kuulosta terveeltä. Minua ei kukaan painostanut liikkumaan paljon, en vain käsittänyt, että se voi olla lapsen kannalta vaarallista. Lapsi syntyi ennenaikaisena.

Vierailija kirjoitti:

Sehän riippuu ihan kunnosta. Lilluhan Anna Puukin just avannossa.

Ei se kyllä pelkästään kunnosta riipu. Itsellä oli jalanpohjat niin järkyttävät kipeät koko raskauden, ettei mitään vaelluksia voinut edes harkita. Ja olen hoikka ja hyväkuntoinen.

Kaverini (tanssinopettaja) kärsi niin kovista liitoskivuista, että seisominen teki välillä tiukkaa. Eikö sitä nyt edes sitä 9 kk raskausaikaa voi ottaa rennommin? Tehdä vaikka jotain päiväretkiä luontoon. Noilla viikoilla vatsakin jo alkaa näkyä, joten voi olla vaikeaa saada rinkan lantioremmi mukavasti kiinni.

Sanoisin, että riippuu ihan peruskunnosta ja varmaan myös tähtien asennosta tms. Itse olen nyt viikolla 23 ja olo on muuten hyvä mutta väsyttää. Kuntotaso taas tuntuu vaihtelevan päivästä toiseen. Yhtenä päivänä parin kilometrin rauhallinen kävely menee sykkeillä 170 ja se vie kaikki voimat. Toisena päivänä reipas tahtinen 7 km menee ilman mitään ongelmia.

Ohjeena on liikkua sen mukaan, mitä oma vointi sanoo hyväksi. Sitä ei voi tietää etukäteen.

Kannattaa myös muistaa, että raskaana tulee juotua paljon enemmän vettä kuin normaalisti ja vaatteet tai kengätkään ei välttämättä sovi. En itse varaisi vaellusreissua raskaana ollessani, koska mitä vain voi sattua. Joitakin päiväreissuja voisi tehdä kunnon mukaan. Etukäteen pitäisi miettiä ainakin se, miten pääsisit reitiltä pois, jos jotain kävisikin?

Mä olen juuri viikolla 29 ja olen normaalipainoinen ja peruskuntoinen nainen. Mä olen harrastanut kevyttä liikuntaa, mutta huomasin, ettei jalkojen nostot sovi mun vatsalle, vaan saan niistä alavatsakipuja. Nyt vasta portaiden nousu on alkanut olemaan liian rasittavaa. Lisäksi mulle tuli viime viikolla alkuraskauden väsymys takaisin, eli nukun 7,5 tuntia ja sitten päivällä olen ihan väsynyt ja nukun tunnin päikkärit. Lisäksi lapsi taitaa painaa rakkoa, kun välillä saa juosta vessassa ihan koko ajan.

Jos suunnittelet meneväsi vaellukselle, niin ajoita se mahdollisimman varhaisille viikoille. En myöskään menisi millekään viikon vaellukselle tunturiin, vaan menisin lyhyemmälle vaellukselle lähemmäs sivistystä, josta pääsee pois, jos et enää jaksakaan.

Henkilökohtaisesti mä jättäisin sen vaelluksen tällä kertaa väliin (tosin en ole eläessäni käynyt vaelluksella) ja kävisin vaikka jollain päiväretkellä.

Onnea raskaudesta! :)

Epätasaisessa maastossa nivelet on kovilla ilman raskauden aiheuttamaa löystymistäkin. Lisäksi maha hankaloittaa rinkan kantoa ja nukkuminen voi olla hankalaa, kun kyljellään lonkat painaa maahan. Vessaan saa könytä makuupussista ainakin kerran. Ja tietty voi olla jotain muitakin vaivoja, turvotusta, liitoskipuja, supisteluja.

Varmaan on ihan tähtien asennosta kiinni.

Minä lainasin terkkarista vanhanaikaiset raskausliivit, vähän semmoisen korsetin, ja jaksoin tosi hyvin painaa koiran kanssa metsässä loppuun asti.

Rinkkaa ei tosiaan voi enää noilla viikoilla kantaa. Mahaa ei saa painaa ja se sattuu sekä äitiä että voi vahingoittaa lasta. Pitkää vaellusta en tekisi, jos synnytyssairaala ei ole vaelluspaikan lähellä ja apu tarvittaessa lähellä.

Mutta muuten voi liikkua omien tuntemusten mukaan. Itse olen rv 26 ja tällä viikolla on kuusi tanssituntia ja viimekin viikolla, mutta tämä alkaa olla jo vähän liikaa itselleni. Muuten ajattelin siirtyä kokonaan kuntosaliharjoitteluun viimeisenä raskauskuukautena kolme kertaa viikossaja vältän tanssihyppyjä, joista maha jo nyt vähän kipeytyy. Vatsalihasliikkeitä en ole tehnyt enää rv 20 jälkeen, ettei vauva puserru niissä.

Juokseminen aiheutti mulle pahoinvointia heti alkuraskaudesta. Yrjösin, jos aloin juosta. Kerran oksensin naapuritalon postilaatikon viereen. Siinä taloyhtiössä asui mun työkaveri ja miehen pomo. Nolotti niin, että lopetin juoksemiset, vaikka ei sitä kukaan varmaan nähnyt. Mutta tunnin kävelylenkkejä tein joka päivä ihan molempien raskauksien loppuun asti. Ihan viimeisinä viikkoina taisin lyhentää kävelylenkkien pituutta. Kannattaa kuunnella omaa kroppaansa. Älä tee sitä, mikä tuntuu ikävältä.