autanko vai enkö auta?
Mua pyydettiin tekemään voileipäkakkuja ristiäisiin, jotka on 1kk ennen mun laskettua aikaa. Ne pitäisi vielä kuljettaa lämpimässä autossa tuntien matkan päähän.
en ainakaan vielä kiletäytynyt, vaikka vähän tekisi mieli. Itse olen joutunut järjestämään kaikki perheemme juhlat yksin ja niin tulee olemaan taas oman vauvan ristiäistenkin laita.
aikaisemminkin olen leiponut tuon perheen juhliin, ja sen verran olen saanut korvausta, ettei tarvikkeita ole tarvinnut itse maksaa.
Kehtaanko kieltäytyä, vai teenkö kakut mukisematta?
Kommentit (10)
mutta siinä on sitten taas se kääntöpuolikin.
Palveluksen pyytäjänä on anoppi ja kakut menisivät miehen siskon perheeseen. Jos kieltäydyn tekemästä tätä pikku palvelusta niin se saattaa kostautua vielä aikojenkin päästä, lähinnä miehelle. sisko kiukuttelee ja samoin anoppi, koska sitten hän joutuu itse leipomaan. Helpoimmalla pääsee, kun tekee vaan ne kakut.
ap
kertomasi mukaan auttanut,tuskin nyt loukkaantuisivat jos kieltäytyisit.Onhan sinulla oikeasti hyvä syy, enkä mäkään jaksais kyllä ajaa sitten vielä kuumassa autossa niiden kakkujen kanssa ja muutenkin.
sinne juhliin on mentävä. Muuten tulee sota ;) Ehkä jos oon prenalla silloin, niin se riittää syyksi ettei tarvitse tulla. Miehen ja lapsien olisi mentävä silti siinäkin tapauksessa.
ap
Voit kieltäytyä ihan hyvin jos tahdot, mutta voit tietty tehdäkin ne jos tahdot. Mieti itte. Tuntuu, että tahdotkin olla avuksi.
että hassua on täällä kysellä, mutta tämä on vähän tällaista pään tuuletusta. :)
Ei mua haittaa se, että mun täytyy nähdä vaivaa jonkun muun juhlien eteen. Mua harmittaa vasta sitten, kun huomaan, että olen taas kerran oman vauvan ristiäisten kanssa ihan yksin.
Ja miestä käy sääliksi, kun joutuu välikäteen, jos kieltäydyn.
ap
Kun tilanne meni siihen, että minun olisi pitänyt ottaa miehen siskon vauva tähän joukon jatkoksi kun sisko ei olisi jaksanut sitä hoitaa, päätin, että nyt loppui.
Välit ei menneet poikki, vaikka niin luulin. Mutta oma rauha on saatu.
Sinuna minä sanoisin, etten pysty, koska selkä on niin huonossa kunnossa, että hädin tuskin pystyn kävelemään. Jos siitä suuttuvat niin menetätkö kovin paljoa.
omasta mielestäs sulla ei oo muuta vaihtoehtoa, kun tehdä ne kakut. No tee sitten!
P.S toivottavasti kaikille tulee ruokamyrkytysoireita (kun kuskaat niitä lämpimässä) ja sä oot syyllinen. Jee!
Kun eipä sitä pyytämättä ehkä saa.. Mietin vain, että ehkä ovat ajattelemattomuuttaan sukulaiset jättäneet auttamatta, mutta nythän voit mainita jotenkin kakkua tuodessasi, että oman lapsen ristiäiset on pian tulossa, niin saisikohan sinne apua myös. Mieti se juttu minkä tahtoisit toisten tekevän, ja siinä ohessa kysy reilusti siihen apua. Tokko kehtaavat kieltäytyä!
Jos et halua, älä tee. Auttaminen on kivaa, jos teet sen sydämestä, mutta jos mietit (katkerana), ettei kukaan auta suakaan, niin oikeasti, jätä tekemättä.
Voit ihan hyvin sanoa, että et jaksa. Raskauden kanssa on kaikenlaista kremppaa jne. Menkää vähän aikaisemmin, että miehesi voi auttaa kahvinkeitossa tai muussa.
Kuljettaa voileipäkakut lämpimassä autossa tunteja - ei hyvä! Voitko tehdä jotain helpompaa ja paremmin säilyvää? Sanot, ettei ne oikein säily tms.
Laittakoot pöytään sitten jostain ostetut voikkarikakut tai vaikka yksinkertaisesti voileipäpöydän (erilaisia herkkuleipiä, levitteitä, juustoja ja leikkeleitä).
jos olet kotona eikä raskaudessa tule mitään yllättävää. Mutta kuljetuksesta kieltäydyt, hakekoon kakun.