Onkohan mun koiraa pahoinpidelty kasvattajan luona?

Hei, minulla oli sama juttu. Koirani jäi aina makkarin kynnykselle, kun heräsin ja menin keittiöön. Kuikuili siellä ja piti kutsumalla kutsua ennenkuin tuli luokse. Myöhemmin huomasin, että pelkää samoja asioita kuin aloittajan. Kerroin sen kerran työtoverilleni ja hän arveli, että pennut 8kpl oli pidetty yhdessä huoneessa harjan avulla. Ei nyt ehkä pahoinpitelyä, vaan kevyesti tuuppastu takaisin yhteen huoneeseen. Tai onhan se pahoinpitelyä.

Asiasta ei ole päästy, koirani on nyt jo aikuinen.

On ihan mahdollista. Tiedän 2 kasvattajaa joista toinen kirjaimellisesti pahoinpitelee koiriaan, siis lyö, nyrkillä tai halolla. Tämä onneksi lopetti kasvatuksen pari vuotta sitten. Toinen ei ihan nyrkillä lyö mutta selätykset, niskarepimiset jne. pennusta asti käytössä. Ei ikinä uskoisi, niin leppoisa, herttainen ja kivan tuntuinen ihminen!

Olen itse miettinyt samaa, koska koira pelkää ihan outoja asioita ja säikkyy helposti, vaikka meillä on ollut aina rauhallista eikä ole tarvinnut pelätä mitään. 8 viikkoisena luovutettu, alusta saakka ollut samanlainen.

Ei kyllä todenenäköisesti ole. Osa koirista vaan on  synnynnäiseltä temperamentiltaan vähän varovaisempia ja arempia, ja niitä täytyy erilaisiin asioihin totuttaa rauhallisesti ja palkkioiden avulla. Tietyissä roduissa yleisempää kuin toisissa. Itse katson aina tällaisille pennuille rauhalliset, mielellään lapsettomat kodit.

Vierailija kirjoitti:

On ihan mahdollista. Tiedän 2 kasvattajaa joista toinen kirjaimellisesti pahoinpitelee koiriaan, siis lyö, nyrkillä tai halolla. Tämä onneksi lopetti kasvatuksen pari vuotta sitten. Toinen ei ihan nyrkillä lyö mutta selätykset, niskarepimiset jne. pennusta asti käytössä. Ei ikinä uskoisi, niin leppoisa, herttainen ja kivan tuntuinen ihminen!

Hyi kamala!! Mistä sait tämän selville? 

Vierailija kirjoitti:

Ei kyllä todenenäköisesti ole. Osa koirista vaan on  synnynnäiseltä temperamentiltaan vähän varovaisempia ja arempia, ja niitä täytyy erilaisiin asioihin totuttaa rauhallisesti ja palkkioiden avulla. Tietyissä roduissa yleisempää kuin toisissa. Itse katson aina tällaisille pennuille rauhalliset, mielellään lapsettomat kodit.

Samaa mieltä, pidän aikaa kaukaa haettuna ajatuksena. Onhan se joo mahdollista, mutta todennäköisempää on, että koira vaan on epävarma ja arka. Se, että koira on "saanut olla turvassa ja saanut paljon huomiota ja rakkautta osakseen" ei tarkoita, että koira olisi välttämättä tasapainoinen ja reipas. Varmasti suurin osa koiran omistajista sanoo tarjoavansa juuri näitä asioita koirilleen, mutta arkoja ja epävarmoja koiria on paljon. Joskus se "huomio ja rakkaus" osoitetaan sillä tavalla, että se voi pahentaa koiran epävarmuutta, mutta toki on myös luonteeltaan niin arkoja ja varovaisia tapauksia, että aivan kaiken oikein tekemälläkin voi jäädä varovaisuutta ja epävarmuutta.

Tuosta sohvalle hyppäämisestä: on esimerkiksi ihan mahdollista, että koira on joskus hypännyt huonosti ja vähän satuttanut itseään. Tästä on voinut erittäin varovaiselle ja pehmeälle koiralle jäädä epävarmuus sohvalle hyppäämiseen, jolloin se hyppää vasta kun ihminen sitä kannustaa siihen. Se, että koira pelkää pitkiä varsia kuten harjaa tai suksisauvaa, ei sinänsä ole kovin ainutlaatuista, koska onhan ne isoja, niillä yleensä "huidotaan" (vaikkei koiraa päin huitoisikaan) ja ne ei ole sellaisia, joita läheskään kaikki koirat näkisivät ihan joka päivä. Eli ei, "normaali" koira ei kammoa varsia, mutta arka ja varovainen koira voi hyvinkin, vaikkei olisi mitään kovin kummoista huonoa kokemusta takana.

Kasvattajan aviomiehestä: kaikki ei ole sosiaalisia ja innoissaan ihmisistä, varsinkaan kun pentujen aikaan vieraita ihmisiä saattaa lappaa omassa kodissa melko paljonkin. Myöskään ne pienet pennut ei välttämättä ole mitään superjeejee-reaktioita aiheuttavia, kun ne pyörii 8 viikkoa jaloissa. En siis ihmettele tämän miehen käytöstä. Sitä paitsi kun pennunottajat menee pentuja tapaamaan, eikö olisi tarkoitus, että pennut pyörii heidän luonaan, eikä kasvattajan miehen? Joten eikö se ole ihan loogista hätistää pennut pois?

Ja vielä kasvattaja & harjanvarsi-asiaan: en ole koskaan kuullut, että kukaan käyttäisi harjanvartta pentujen kanssa, mutta oletteko koskaan yrittäneet saada vaikka 8 pentua samaan huoneeseen samaan aikaan? Se ei välttämättä ole maailman helpointa. Sitä paitsi jos harjanvartta nyt sattuisi käyttämään, niin väittäisin, että joko se ei toimi ollenkaan tai sitten se toimii ja on mahdollista käyttää sitä apuna (tukkia poispääsy) ilman että se todellakaan on mitään pahoinpitelyä. Jos pennut "harjaisi" (eli työntäisi kevyesti) huoneeseen, todennäköisesti ottaisivat sen leikkinä, eli ei tosiaan auttaisi mitään. Mutta itse lähtisin kokeilemaan niin, että pitäisi harjanvarren poikittain estämässä pentujen tulon ovesta, kun ne on sinne nostettu. En usko, että kovin moni oikeasti hutkisi pentuja harjalla niin, että niille tulisi harjakammoa. SE täyttäisi kyllä eläinrääkkäyksen merkit täydellisesti.

Vierailija kirjoitti:

Ei kyllä todenenäköisesti ole. Osa koirista vaan on  synnynnäiseltä temperamentiltaan vähän varovaisempia ja arempia, ja niitä täytyy erilaisiin asioihin totuttaa rauhallisesti ja palkkioiden avulla. Tietyissä roduissa yleisempää kuin toisissa. Itse katson aina tällaisille pennuille rauhalliset, mielellään lapsettomat kodit.

Koiran käytös vaihtelee tilanteittain. Omalla reviirillään omassa pihassamme hän on hyvin reipas. Koirapuistoissa on aloitteellinen ja samoin uusien ihmisten kohtaamisessa. Sitten on näitä juttuja joissa tulee eräällä tavalla mun ja mieheni reviirille. Makuuhuone ja olohuoneen sohva kuuluu tähän kastiin. Niiden osalta on superarka. Arkailee tulla meidän sänkyyn jopa silloin kun kutsutaan sinne. Käyttäytyy kuin pelkäisi sitä. 

Samoin omalle ruokakupilleen menee vasta kehoituksesta. Eihän se sinänsä haittaa ettei koira ole kerjäämässä ruokaa tai sänkyyn, mutta käyttäytyy kuin olisi saanut noista asioista pentuna rangaistuksia. 

Mun miehellä on 3 aikuista lasta jotka asuvat omissa kodeissaan ja omatkin lapset ovat jo opiskeluiässä. Kotimme on siinä mielessä hyvin rauhallinen. Silti tämä koira tykkää pikkulapsista. Eikä tunnu pelkäävän lasten ääniä. 

ap

 

Saman pentueen koirat voivat olla todella erilaisia. Yksi rohkea ja toinen taas arka. Vaikka ovat saaneet samanlaisen kohtelun.

Kaltoinkohdellutkin koirat pääsevät peloistaan uuden luotettavan omistajan seurassa.

Tuo voi kyllä pitää paikkansa että on harjalla työnnetty huoneeseensa. Kasvattajalla oli pennuille oma huone ja aikuiset koirat saivat liikkua vapaasti asunnossa. 

Koiramme on näitä kertomiani juttuja lukuunottamatta reipas ja luonteenomainen. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kyllä todenenäköisesti ole. Osa koirista vaan on  synnynnäiseltä temperamentiltaan vähän varovaisempia ja arempia, ja niitä täytyy erilaisiin asioihin totuttaa rauhallisesti ja palkkioiden avulla. Tietyissä roduissa yleisempää kuin toisissa. Itse katson aina tällaisille pennuille rauhalliset, mielellään lapsettomat kodit.

Samaa mieltä, pidän aikaa kaukaa haettuna ajatuksena. Onhan se joo mahdollista, mutta todennäköisempää on, että koira vaan on epävarma ja arka. Se, että koira on "saanut olla turvassa ja saanut paljon huomiota ja rakkautta osakseen" ei tarkoita, että koira olisi välttämättä tasapainoinen ja reipas. Varmasti suurin osa koiran omistajista sanoo tarjoavansa juuri näitä asioita koirilleen, mutta arkoja ja epävarmoja koiria on paljon. Joskus se "huomio ja rakkaus" osoitetaan sillä tavalla, että se voi pahentaa koiran epävarmuutta, mutta toki on myös luonteeltaan niin arkoja ja varovaisia tapauksia, että aivan kaiken oikein tekemälläkin voi jäädä varovaisuutta ja epävarmuutta.

Tuosta sohvalle hyppäämisestä: on esimerkiksi ihan mahdollista, että koira on joskus hypännyt huonosti ja vähän satuttanut itseään. Tästä on voinut erittäin varovaiselle ja pehmeälle koiralle jäädä epävarmuus sohvalle hyppäämiseen, jolloin se hyppää vasta kun ihminen sitä kannustaa siihen. Se, että koira pelkää pitkiä varsia kuten harjaa tai suksisauvaa, ei sinänsä ole kovin ainutlaatuista, koska onhan ne isoja, niillä yleensä "huidotaan" (vaikkei koiraa päin huitoisikaan) ja ne ei ole sellaisia, joita läheskään kaikki koirat näkisivät ihan joka päivä. Eli ei, "normaali" koira ei kammoa varsia, mutta arka ja varovainen koira voi hyvinkin, vaikkei olisi mitään kovin kummoista huonoa kokemusta takana.

Kasvattajan aviomiehestä: kaikki ei ole sosiaalisia ja innoissaan ihmisistä, varsinkaan kun pentujen aikaan vieraita ihmisiä saattaa lappaa omassa kodissa melko paljonkin. Myöskään ne pienet pennut ei välttämättä ole mitään superjeejee-reaktioita aiheuttavia, kun ne pyörii 8 viikkoa jaloissa. En siis ihmettele tämän miehen käytöstä. Sitä paitsi kun pennunottajat menee pentuja tapaamaan, eikö olisi tarkoitus, että pennut pyörii heidän luonaan, eikä kasvattajan miehen? Joten eikö se ole ihan loogista hätistää pennut pois?

Ja vielä kasvattaja & harjanvarsi-asiaan: en ole koskaan kuullut, että kukaan käyttäisi harjanvartta pentujen kanssa, mutta oletteko koskaan yrittäneet saada vaikka 8 pentua samaan huoneeseen samaan aikaan? Se ei välttämättä ole maailman helpointa. Sitä paitsi jos harjanvartta nyt sattuisi käyttämään, niin väittäisin, että joko se ei toimi ollenkaan tai sitten se toimii ja on mahdollista käyttää sitä apuna (tukkia poispääsy) ilman että se todellakaan on mitään pahoinpitelyä. Jos pennut "harjaisi" (eli työntäisi kevyesti) huoneeseen, todennäköisesti ottaisivat sen leikkinä, eli ei tosiaan auttaisi mitään. Mutta itse lähtisin kokeilemaan niin, että pitäisi harjanvarren poikittain estämässä pentujen tulon ovesta, kun ne on sinne nostettu. En usko, että kovin moni oikeasti hutkisi pentuja harjalla niin, että niille tulisi harjakammoa. SE täyttäisi kyllä eläinrääkkäyksen merkit täydellisesti.

Munkin koira on pelännyt nuoresta asti luuttuja ja harhoja. Siis jos sellaisen ottaa kaapista niin heti kuikuilee ja juoksee sohvan taakse. Onko tämä joku yleinen kasvattajien tapa vai onko koirille luonnollista pelätä harjoja ja luuttuja?

Vierailija kirjoitti:

On ihan mahdollista. Tiedän 2 kasvattajaa joista toinen kirjaimellisesti pahoinpitelee koiriaan, siis lyö, nyrkillä tai halolla. Tämä onneksi lopetti kasvatuksen pari vuotta sitten. Toinen ei ihan nyrkillä lyö mutta selätykset, niskarepimiset jne. pennusta asti käytössä. Ei ikinä uskoisi, niin leppoisa, herttainen ja kivan tuntuinen ihminen!

Eläinsuojeluun ilmoitusta.

Vierailija kirjoitti:

Munkin koira on pelännyt nuoresta asti luuttuja ja harhoja. Siis jos sellaisen ottaa kaapista niin heti kuikuilee ja juoksee sohvan taakse. Onko tämä joku yleinen kasvattajien tapa vai onko koirille luonnollista pelätä harjoja ja luuttuja?

Ei ole luonnollista eikä yleinen tapa. Meillä on ollut useampi koira eikä yksikään ole pelännyt mitään harjanvarsia.

Koira voi olla oppinut jo ihan pentuna, että ruokaa otetaan vasta kehotuksesta ja sohvalle ja sängylle tullaan vasta kutsusta. Ja sitten olette alkaneet huomaamatta vahvistaa opittua. Moni pitäisi koiraansa hyvinkoulutettuna, jos se toimisi kuten teidän koira. 

Toiset koirat on herkempiä oppimaan ja toiset kovapäisempiä. Esim. omani ei ola koskaan saanut tulla mun sänkyyn, mutta olen löytänyt tassun jälkiä päiväpeitolta. Samalla jäi kiinni lapsi , joka oli pyyhkinyt tassut huonosti. =D

Vierailija kirjoitti:

Munkin koira on pelännyt nuoresta asti luuttuja ja harhoja. Siis jos sellaisen ottaa kaapista niin heti kuikuilee ja juoksee sohvan taakse. Onko tämä joku yleinen kasvattajien tapa vai onko koirille luonnollista pelätä harjoja ja luuttuja?

Pelkääkö myös kitaroita tai viuluja? Harhat taas ovat usein pelottavia ihmisellekin.

Jos ajattelen pentueita, joita meillä oli, niin joku pennuista pelkäsi kaikkea, joku ei mitään. Yhdessä satsissa oli paljon erilaisia persoonia. Ja ei se tarvinnut kuin yksi esineen kaatuminen, vaikka harjan kaatuminen, kun arin alkoi sitä pelkäämään aina ja rohkein käymään harjan kimppuun aina.

Meillä ei pentuja rankaistu, mutta kyllä ne oppi jotain käytössääntöjä ennen luovutusta. Sohvalle, ne kyllä tunki heti kun pääsivät, mutta paljon seurasivat ja tekivät samaa kuin emo.