Nautinto vai pidättäytymys?

Onko ihmisen parempi elää nautintoon pyrkien vai kurjuutta tavoitellen, nautinnoista pidättäytyen? Itse tunnen ääriesimerkit molemmista. Ensin mainittu on kokeillut kaikkia mahdollisia päihteitä, epämääräisiä hyvinvointituotteita ja tuhlannut omaisuuksia hulluihin extremelajeihin ja outoihin matkakohteisiin. Jälkimmäinen ei edes voitele ruisleipää, koska se parantaisi sen makua, mikä ei hänestä ole hyväksyttävää. Hän odottaa saavansa tästä tuonpuoleisessa palkinnon Jumalalta.