Minkälaisen ihmisen yli kävellään ja mielipiteet ohitetaan?

Olen hiljainen ja epäsosiaalinen ihminen, mutta jos sanon mielipiteeni johonkin, sitä kyllä kuunnellaan. Vaikea sanoa miksi.

Olen huomannut, etteivät ihmiset minusta sen enempää aidosti ole kiinnostuneita, sain minä ääneni kuuluviin tai en. Toivoisin, että tämä ajatus lohduttaa ujoa introverttia. Suurin osa ihmisistä on lopulta kiinnostuneita lähinnä omista ja lähipiirinsä asioista.

Harvoin on olemassa asioita, joihin ihan välttämättä mielipidettäni edes kaivattaisiin.  Esimerkiksi työyhteisö on enemmän tai vähemmän sattumalta elämääni valikoitunut ympäristö, joten minulle on melko yhdentekevää miten pääsen tai en pääse siellä asioita "kehittämään" - varsinkaan jos vaikuttamisesta ei seuraa minulle rahallista hyötyä. Työpaikoilla asiat "kehittyvät", mikäli työnantaja katsoo sen rahallisesti kannattavaksi. Turha siinä päätään on seinään hakata. 

Tunnistan itseni sun tekstistä. Olen iloinen, ulospäinsuuntaunut ja hauska, mutta jotenkin vaan myös hyvin helposti poljettavissa. Ja yritän tehdä asiaan muutosta. Mun on vaikeaa sanoa (tai aina edes heti tietää) mitä mieltä olen tai mitä haluan ja ihmiset (todennäköisesti tiedostamattaan) käyttävät tätä hyväksi tai yksinkertaisesti jättävät mut huomiotta päätöksenteossa. En usko, että tilanteeseen auttaa mikään muu kuin itsensä työstäminen, muita et voi muuttaa. Tsemppiä!

Vielä työyhteisöistä sellainen huomio, että vaikka äänensä saisi kuuluviin, päätöksiä ei useinkaan tehdä rationaalisesti tai riittävästi harkiten. Tämä taas johtaa turhautumiseen, kun mielipiteensä sanomisesta ei välttämättä ole mitään hyötyä, joskus jopa haittaa (joutuu silmätikuksi). Minä välillä kadehdin ihmisiä, jotka eivät "saa sanotuksi". Se on usein järkevämpi tapa toimia kuin reagoida spontaanisti tunteella ja huomata huutelevansa väliin. 

Tunnen monta kaltaistanne ihmistä. Heitä yhdistää se, että he pitävät itse itseään helppoina ja sosiaalisina , ulospäinsuuntautuneina ja hauskoina. Muut kuitenkin kokevat heidät passiivisagressiivisina marttyyreinä ja erilaisia humblebraggaajina. Juuri sellaisina, jotka on sitä mieltä, että HEIDÄN mielensä mukaan olisi pitänyt toimia, vaikka he eivät kertoneet toiveitaan ennen kuin asiasta oli jo päätetty, tai jäivät joukossa vähemmistöön kun kaikki muut pääsivät yksimielisyyteen toisesta vaihtoehdosta.

Noh, nyt korona-aikana koko kansan. Et ole enää yksin :D Hallitus päätti mallia ottaa juuri sieltä missä tiedettiin olevan kehnoin strategia, vaikka toimiviakin malleja oli olemassa.

Muut ehtivät minua ennen vastaamaan niin ennenkuin ehdin mitään sanoa niin aika ja paikka on jo sovittu ja varattu.

Siellä ei osata kysyä kaikilta vaan jonkinlainen kilpahuudanta käynnissä, kukapa sellaiseen viitsisi osallistua.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen monta kaltaistanne ihmistä. Heitä yhdistää se, että he pitävät itse itseään helppoina ja sosiaalisina , ulospäinsuuntautuneina ja hauskoina. Muut kuitenkin kokevat heidät passiivisagressiivisina marttyyreinä ja erilaisia humblebraggaajina. Juuri sellaisina, jotka on sitä mieltä, että HEIDÄN mielensä mukaan olisi pitänyt toimia, vaikka he eivät kertoneet toiveitaan ennen kuin asiasta oli jo päätetty, tai jäivät joukossa vähemmistöön kun kaikki muut pääsivät yksimielisyyteen toisesta vaihtoehdosta.

Ongelma ei ole introvertissa, vaan siinä että muut tulkitsevat hänet väärin "passiivis-aggressiiviseksi". Ihmisten ongelma ylipäätään on tulkita kaikki aina omasta vinkkelistä, eikä muuhun ole halua, kykyä tai aikaa - jälkimmäistä ei varsinkaan työelämässä, ja se introvertin on vain hyväksyttävä.

"Tiedostan olevani "helppo" ja en haasta riitaa kenenkään kanssa. Mielipiteeni osaan ja uskallan sanoa...sitä vaan kukaan ei noteeraa."

Jotenkin siis onnistut sanomaan aina sellaisen mielipiteen, joka ei loukkaa tai innosta ketään. Sanotko todella mitä ajattelet, vai oletko käyttänyt aikasi sen tutkimiseen, minkä kuuleminen sopii kaikille? Hyväksyivätkö vanhempasi eriävät mielipiteesi, eli sen että olet täysin eri ihminen kuin he ovat?

Joskus vika on seurassa. Opiskelijana ryhmätöissä jotkut aiemmin tuntemattomat opiskelijat eivät kuunnelleet, miehet sivuuttivat naisia usein.

Meillä on duunissa tollanen. Hän ehdottaa asioita mitkä on jo käynnissä. Höpöttää ja säätää. On näkymätön ihminen tämän takia. Sitten se ihmettelee miksi kukaan ei ota häntä tosissaan. Kukaan ei edes muista mitä on sanonut esim 5min aikaisemmin.

Itse olen ihan iän myötä oppinut pitämään puoleni ja sanomaan ääneen mielipiteeni. En jyrää muita, mutta myöskään minun yli ei kävellä. Tärkeintä on siis se, että pidät puolesi, jos et osaa, niin opettelet ja sanot ääneen oman mielipiteesi. Kyllä ne muut kuuntelevat, kun vain avaat suusi. Tietysti ei kannata alkaa itsekään kävelemään muiden yli, silloin kukaan ei jaksa olla kanssasi. Kiusaajiin en kiinnitä mitään huomiota. Ja hiljaisesta ja kiltistä lapsesta olen kasvanut tällaiseksi. Se lähtee ihan itsestä. Työelämä ja opiskelu kasvattaa, yleensäkin ihmisten kanssa oleminen. Jos ja kun tulee tarpeeksi monta kertaa ylikävellyksi, niin tajuaa, että on pakko muuttua. Itse sanon sitä kasvamiseksi.

Kokeile lukea tänä vuonna 50 kirjaa. Klassikoita, filosofiaa, psykologiaa ja historiaa. Ajattele sitä, mitä kirjoittajat yrittävät sanoa. Olet eri ihminen 2022 tammikuussa.

suomalaisen "talon pojan" pien maan omistajan. suojellaan sieltä ja täältä. lunastetaan kuntien käyttöön MUODOLLISILLA KORVAUKSILLA. viher punikit suojelee kateuttaan ja kokoomus haalii maita kaverille joka on antanut vaali tuet. suomessa ei ole korruptiota. EIHÄN

Ihmisillä on taipumus olla niin itsekeskeisiä että muut asianomaiset helposti unohtuvat. Ja siinä sitten toteutuu se, että ”nopeet syö hitaat”.

Henkilö joka on liian suostuvainen (agreeable). Jos et ikinä väitä vastaan, miksi kukaan olettaisi, että pahoitat mielesi, kun sinun mielipidettäsi ei kuunnella (ihmiset haluavat lähtökohtaisesti kuunnella omaa mielipidettään). Tämä on toki ilmiselvästi väärä olettama muilta ihmisiltä, mutta sosiaalisissa tilanteissa ihmisillä on harvoin mahdollisuuksia jäädä miettimään syvällisesti toisten osallistumista keskusteluun. 

Kuinka usein sanot "kyllä", kun sinun pitäisi sanoa "ei"? Kuinka voimakkaasti tuot kantasi esille? On eri asia sanoa "keskustassa on uusi kiva thai-ravintola", kuin "Mä ehdotan meille thairuokaa, keskustaan on avattu superhyvä ravintola, johon haluan meidän menevän". Oletko introvertti, pienikokoinen ja hiljainen ihminen muutenkin? Nämä ominaisuudet edesauttavat kuvailemaasi sosiaalista "bussin alle jäämistä".

Sanoit, että näkemyksesi mukaan vika on sinussa, koska sama ilmiö tapahtuu monissa sosiaalisissa ympäristöissä. Vaikka johtopäätöksesi onkin rankan kuuloinen, se on oikea ja samalla kaikkein optimistin. Kun vika on sinussa, sinä voit tehdä asialle jotain! Aloita tänään! Ihmiset tulevat yllättymään, jotkut jopa suuttumaan, koska ovat tottuneet sinun olemaan se mukautuva ja hiljainen. Myös sinulta ottanee aikaa opetella uusia käyttäytymismalleja, mutta ennen pitkää opit saamaan oman äänesi kuuluviin, kun aktiivisesti harjoittelet ja haluat kehittyä.

Ihmiset, joilla on huono itsetunto ja jotka eivät ole intohimoisia, tulevat todennäköisimmin ignooratuksi. Pakkomielteinen energia on hyvästä, kun se kohdistuu oikeisiin asioihin.

Tuossa hyviä kehityskohteita jos tunnet tulevasi ignooratuksi <3

.