Korkeasti ja matalasti koulutettujen puhetyylien erot

Kyllähän sen huomaa heti kättelyssä. Kuten ihan jo käytöksestäkin.

Korkeasti koulutettu VOI käyttää noitakin mutta MYÖS muuta. Siinä se ero on.

Viimeksi kävin kiroilevan lääkärin vastaanotolla.

Korkeakoulutetun sivistys ja oppineisuus valaisee koko huoneen heti kun vähän manifestoi narratiivia.

Kyllä me korkeakoulutetutkin kiroilemme. Aika ja paikka tässä vain ratkaisevat. Ei sitä v* tarvitse joka väliin änkeä ihan kaikessa seurassa.

En ole huomannut eroa puhetyylissä. Korkeakoulutus ei itsessään muuta ihmisen puhetyyliä välttämättä mihinkään suuntaan ja korkeakoulutus on muutenkin nykypäivänä niin yleistä, että sen pariin päätyy ihmisiä kaikista sosiaaliluokista.

Tämä voi olla totta jossain Englannissa, mutta Suomessa murre on hallitsevampaa kuin koulutustaso. Eli enemmän puhetyyliin vaikuttaa se missä ihminen asuu/ mistä hän on kotoisin, kuin se että mikä on hänen koulutustasonsa.

Mie voin lähtee Karjalast, mut Karjala ei lähe miusta.

Juu, kyllä se koulutus vie toooosi pitkälle. Kuten BB-SINI ja BB-TIIA.

Koulutus ei ole tae mistään muusta kuin siitä, että osaa lukea kirjoja ja vähän sisäistää lukemaansa 

Taas joku oman elämänsä "lähes valmis akateemikko" äänessä.

On aina hiukan huvittavaa kun mielestään korkeakoulutettu ei tunne käyttämiään sivistyssanoja. Kuten akateemisen ja akateemikon eroa.

Hassu kuvitelma, että korkeakoulutus tekee ihmisestä jotenkin muita paremman. 

Korkea koulutus takaa, että sulla on ollut pitkäjänteisyyttä ja keskittymiskykyä. Ei se sitä takaa, että sulla on yleissivistystä, käytöstapoja tai erityisen korkea älykkyys. Toki on korostettava, että nuo kaksi ekaa ovat kunnioitettavia ominaisuuksia.

Kuten rakas maisterismieheni, joka kiroilee kuin peelsepupi, ja puhuu niin leviää pohojammaata että! :D

Älykkäät (en tiedä korrelaatiota koulutukseen) hahmottavat ideoita laajemmin, niin että lauseet voivat muodostua ennakoivammin.

Tutkimusten mukaan älykkäät kiroilevat enemmän kuin vähemmän älykkäät.

Suomessa on ollut mahdollista köyhästäkin suvusta kouluttautua, ja "koulutus" on laaja käsite. Systemaattinen matkiminen kovalla työllä ei takaa mitään tiettyä ajattelutapaa, joka ilmenisi erilaisena puhumisena.

Vierailija kirjoitti:

Korkea koulutus takaa, että sulla on ollut pitkäjänteisyyttä ja keskittymiskykyä. Ei se sitä takaa, että sulla on yleissivistystä, käytöstapoja tai erityisen korkea älykkyys. Toki on korostettava, että nuo kaksi ekaa ovat kunnioitettavia ominaisuuksia.

Olen täysin samaa mieltä, mutta ei se korkea koulutus aina tuosta ensimmäistäkään takaa. Minulla on lähipiirissä kaksi korkeasti koulutettua (lääkäri ja opettaja), joilla on molemmilla adhd. Kumpikin on sanonut, että heille on täysi arvoitus, miten ovat onnistuneet opiskelunsa hoitamaan. Ja kumpikin kiroilee.

Vastaavasti lähipiirissäni ehdottomasti asiallisinta kieltä käyttävä, laajan yleissivistyksen ja tolkuttoman nippelitietopankin omaava henkilö on peruskoulupudokas. 

Joskus ihmetyttää mistä nämä av:n korkeakoulu vs. matalasti koulutetut asetelma tulee. En tunnista sitä oikeasta elämästä.

Pääministeri kuulemma kiroilee joskus?

Et näköjään ole ollut paljon tekemisissä korkeasti koulutettujen kanssa, eikä lähipiiriisi kuulu yhtäkään.

Poikkeukset vahvistaa säännön, ja tuollainen vasta kunnioitettavaa onkin. Mutta eikös ADHD:hen usein (ei toki aina) voi liittyä poikkeuksellisen korkea älykkyys?

Mä olen korkeasti koulutettu, enkä mielestäni puhu sen kummemmin kuin muutkaan. Tietty työssä tulee käytettyä ehkä vähän erikoisempaa sanastoa, koska liittyy työhön, mutta ei mulle tulisi mieleenkään illanvietoissa käyttää samanlaista kieltä kuin töissä :D 

Ja kyllä kiroilen jos oikein pahasti sattuu tai ottaa päähän. 

Vierailija kirjoitti:

Älykkäät (en tiedä korrelaatiota koulutukseen) hahmottavat ideoita laajemmin, niin että lauseet voivat muodostua ennakoivammin.

Jos ei hahmota ajatuksiaan, puhe pätkii.

Kiroilu voi olla ihan terve, tehokas tapa purkaa omia jännitteitä. Turha sitä on aina luonnollista ilmaisutapaa vääntää.

Mutta aggressio joka päivä? Se on psyykkinen juttu, elänäntilanne, joka ei välttämättä liity koulutukseen tai edes älykkyyteen.

Tahdikkuuttaa pitää aina olla.