Lue keskustelun säännöt.
Hei sinä, joka pahoitat mielesi joka asiasta, on varmaan raskasta elää tätä elämää?
Kommentit (14)
Olipa taas kivasti sanottu. Et tiedä toisen kuormaa joten mitä hyötyä tuosta nyt oli? Oletko parempi ihminen kenties?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raskaita ihmisiä. Voimia läheisille!
Voisitko ap mieluummin olla heille hyödyksi ja kertoa erilaisia keinoja kuinka olla pahoittamatta mieltään joka asiasta?
Vierailija kirjoitti:
Voisitko ap mieluummin olla heille hyödyksi ja kertoa erilaisia keinoja kuinka olla pahoittamatta mieltään joka asiasta?
Se on oikeasti vaikeaa kun masentuneella on maailmankuva hyvin suppea ja kaikki päättely loppuu aina siihen että kaikki on hirveää. Neuvoista ja huolenpidosta loukkaannutaan, enkä nyt tarkoita semmoisia typeriä ota itseäsi niskasta kiinni -tason hölmöyksiä. Tärkeetä on että saa vain valittaa ja sitä olisi sitten pakko kuunnella sanomatta mitään ja olemalla loputtoman empaattinen ja myötätuntoinen, jota on sitten myös turha odottaa mielensäpahoittajalta itseltään. Vain hänen mielipahalla on väliä. Vaikeiden ihmisten läheisillä on oikeasti tosi hankalaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko ap mieluummin olla heille hyödyksi ja kertoa erilaisia keinoja kuinka olla pahoittamatta mieltään joka asiasta?
Se on oikeasti vaikeaa kun masentuneella on maailmankuva hyvin suppea ja kaikki päättely loppuu aina siihen että kaikki on hirveää. Neuvoista ja huolenpidosta loukkaannutaan, enkä nyt tarkoita semmoisia typeriä ota itseäsi niskasta kiinni -tason hölmöyksiä. Tärkeetä on että saa vain valittaa ja sitä olisi sitten pakko kuunnella sanomatta mitään ja olemalla loputtoman empaattinen ja myötätuntoinen, jota on sitten myös turha odottaa mielensäpahoittajalta itseltään. Vain hänen mielipahalla on väliä. Vaikeiden ihmisten läheisillä on oikeasti tosi hankalaa
Miten jaksat itseäsi kun noistakin aioista mielesi pahoitat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko ap mieluummin olla heille hyödyksi ja kertoa erilaisia keinoja kuinka olla pahoittamatta mieltään joka asiasta?
Se on oikeasti vaikeaa kun masentuneella on maailmankuva hyvin suppea ja kaikki päättely loppuu aina siihen että kaikki on hirveää. Neuvoista ja huolenpidosta loukkaannutaan, enkä nyt tarkoita semmoisia typeriä ota itseäsi niskasta kiinni -tason hölmöyksiä. Tärkeetä on että saa vain valittaa ja sitä olisi sitten pakko kuunnella sanomatta mitään ja olemalla loputtoman empaattinen ja myötätuntoinen, jota on sitten myös turha odottaa mielensäpahoittajalta itseltään. Vain hänen mielipahalla on väliä. Vaikeiden ihmisten läheisillä on oikeasti tosi hankalaa
Miten jaksat itseäsi kun noistakin aioista mielesi pahoitat?
Jaksan itseäni oikein hyvin, kun nuo ei ole ihan pieniä asioita ja niistä mielen pahoittaminen on normaali tunnereaktio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli hyvin raskaat 15 vuotta, kiitos kysymästä, sai pahoittaa mielensä joka kerta tiettyjen ihmisten seurassa. "Olet niin kauhean herkkä, sulle ei voi sanoa mistään, et kestä kritiikkiä, kyllä totuuden saa sanoa".
Viime vuonna päätin, että mielenpahoitukseni saa loppua tavalla tai toisella. Ilmoitin pelisäännöt, minä alan myös olla rehellinen heille ja sanon vain totuuden, kuten hekin. No, selvisi että hehän vasta ovatkin mielensäpahoittajia, yhden kerran kerroin totuuden niin tuli huutoa ja itkua. :D Arvostelivat siis ulkomuotoani, johon totesin, etten sentään ole noin lihava kuin te. Voi sitä loukkaantumisen määrää, aikuisilla naisilla itku silmässä, vaikka kerroin ainoastaan miten asiat ovat.
Katsotaan miten homma nyt etenee, ainakaan toistaiseksi ei ole tullut paha mieli minulle itselleni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko ap mieluummin olla heille hyödyksi ja kertoa erilaisia keinoja kuinka olla pahoittamatta mieltään joka asiasta?
Se on oikeasti vaikeaa kun masentuneella on maailmankuva hyvin suppea ja kaikki päättely loppuu aina siihen että kaikki on hirveää. Neuvoista ja huolenpidosta loukkaannutaan, enkä nyt tarkoita semmoisia typeriä ota itseäsi niskasta kiinni -tason hölmöyksiä. Tärkeetä on että saa vain valittaa ja sitä olisi sitten pakko kuunnella sanomatta mitään ja olemalla loputtoman empaattinen ja myötätuntoinen, jota on sitten myös turha odottaa mielensäpahoittajalta itseltään. Vain hänen mielipahalla on väliä. Vaikeiden ihmisten läheisillä on oikeasti tosi hankalaa
Missä asiassa sinua ei kuunneltu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi aina ripustautua mieheen. Kyllä hän maksaa yli puolet yhteisistä menoista ettei naisen tarvitse rasittua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko ap mieluummin olla heille hyödyksi ja kertoa erilaisia keinoja kuinka olla pahoittamatta mieltään joka asiasta?
Se on oikeasti vaikeaa kun masentuneella on maailmankuva hyvin suppea ja kaikki päättely loppuu aina siihen että kaikki on hirveää. Neuvoista ja huolenpidosta loukkaannutaan, enkä nyt tarkoita semmoisia typeriä ota itseäsi niskasta kiinni -tason hölmöyksiä. Tärkeetä on että saa vain valittaa ja sitä olisi sitten pakko kuunnella sanomatta mitään ja olemalla loputtoman empaattinen ja myötätuntoinen, jota on sitten myös turha odottaa mielensäpahoittajalta itseltään. Vain hänen mielipahalla on väliä. Vaikeiden ihmisten läheisillä on oikeasti tosi hankalaa
En kyllä vetäis yhtäläisviivoja masennuksen ja mielensäpahoittamisen välillä. Toki joskus voivat tulla samassa paketissa, mutta tuo mielensäpahoittaminen on sellainen piirre, mikä on ihan yleistä ei-masentuneillakin. Lisäksi masentuneilla on aika yleistä tunteiden latistuminen eli mikään ei tunnu miltään. Ei välttämättä tuollainen ylidraamailu kaiken hirveydestä.
Vierailija kirjoitti:
Oli hyvin raskaat 15 vuotta, kiitos kysymästä, sai pahoittaa mielensä joka kerta tiettyjen ihmisten seurassa. "Olet niin kauhean herkkä, sulle ei voi sanoa mistään, et kestä kritiikkiä, kyllä totuuden saa sanoa".
Viime vuonna päätin, että mielenpahoitukseni saa loppua tavalla tai toisella. Ilmoitin pelisäännöt, minä alan myös olla rehellinen heille ja sanon vain totuuden, kuten hekin. No, selvisi että hehän vasta ovatkin mielensäpahoittajia, yhden kerran kerroin totuuden niin tuli huutoa ja itkua. :D Arvostelivat siis ulkomuotoani, johon totesin, etten sentään ole noin lihava kuin te. Voi sitä loukkaantumisen määrää, aikuisilla naisilla itku silmässä, vaikka kerroin ainoastaan miten asiat ovat.
Katsotaan miten homma nyt etenee, ainakaan toistaiseksi ei ole tullut paha mieli minulle itselleni.
Tämä :p
Sanoin myös takaisin ja välit olivat sen jälkeen poikki 2 vuotta kun toinen loukkaantui niin paljon :D
No kyllä tunnen yhden tämmöisen ja on ihan selkeästi masentunut, kaikki on paskaa yhteiskuntaa ja ihmisiä myöten ja positiivisuus on aina toksista. Ja kyllä hänellä vaikeaa kuulostaa olevan