"Nuku kun vauva nukkuu" on varmasti idioottimaisin neuvo ikinä!

no mikset nuku silloin? Jos sulla on vaan yksi lapsi niin onnistuu helposti. Jos useampi niin sitten on vähän vaikeampaa, mutta vaan vähän.

Kun vauva nukkuu, pitää syödä ja siivota.

Ja sitten juuri sillä sekunnilla, kun olet saamassa unen päästä kiinni, vauva herää. Meillä ainakin kävi näin joka ikinen kerta, kun yritin nukkua päikkäriaikana. Itse asiassa edelleen käy usein näin, vaikka lapsi ei ole ollut vauva enää pitkiin aikoihin. Ihan kuin hänessä olisi joku sensori, joka hälyttää aina, kun äiti on uhkaavasti rentoutumassa. Kai hän sitten tykkää minusta sellaisena viulunkielen kireänä tyyppinä!

Tuo ei viihdy sitterissä yhtään, alkaa hirveä huuto. On pitänyt oppia käymään pissallakkin tyyppi sylissä..

Ei nuku myöskään vaunuissa, ihan turha yrittää! Kauppareissutkin kirkuu kun tahtoisi syliin.

Mie olen niin väsynyt...

Aloittaja

Meillä yksi lapsista nukkui vain vaunuissa ja vain silloin kun ne oli liikkeellä.

No, varmaan välillä taisin nukkua siinä kävellessäkin..

Vierailija kirjoitti:

Tuo ei viihdy sitterissä yhtään, alkaa hirveä huuto. On pitänyt oppia käymään pissallakkin tyyppi sylissä..

Ei nuku myöskään vaunuissa, ihan turha yrittää! Kauppareissutkin kirkuu kun tahtoisi syliin.

Mie olen niin väsynyt...

Aloittaja

Tsemppiä, kyllä se siitä ajan myötä helpottaa. Vaikka nyt voi olla vaikea uskoa.

Ohis

Se nimenomaan on hyvä neuvo. Väsynyt äiti (tai isä) on vauvalle turvallisuusriski. Sinä olet vastuussa toisesta ihmisestä.

Sen siivouksen ehtii tehdä myöhemminkin. Ruokana voi olla eineksiä tai puolieineksiä. Tai sitä voi tilata ravintolasta kotiin. Jos on energiaa, niin ruokaa voi tehdä etukäteen valmiiksi, kun molemmat vanhemmat ovat kotona.

Tokikaan tuo neuvo ei toimi, jos vauva nukahtaa ainoastaan liikkeeseen tms. Silloinkin voi vaikka pyytää puolisoa tai isovanhempaa nukuttamaan lasta ja mennä itse päiväunille.

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten juuri sillä sekunnilla, kun olet saamassa unen päästä kiinni, vauva herää. Meillä ainakin kävi näin joka ikinen kerta, kun yritin nukkua päikkäriaikana. Itse asiassa edelleen käy usein näin, vaikka lapsi ei ole ollut vauva enää pitkiin aikoihin. Ihan kuin hänessä olisi joku sensori, joka hälyttää aina, kun äiti on uhkaavasti rentoutumassa. Kai hän sitten tykkää minusta sellaisena viulunkielen kireänä tyyppinä!

Osu ja uppos😆

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten juuri sillä sekunnilla, kun olet saamassa unen päästä kiinni, vauva herää. Meillä ainakin kävi näin joka ikinen kerta, kun yritin nukkua päikkäriaikana. Itse asiassa edelleen käy usein näin, vaikka lapsi ei ole ollut vauva enää pitkiin aikoihin. Ihan kuin hänessä olisi joku sensori, joka hälyttää aina, kun äiti on uhkaavasti rentoutumassa. Kai hän sitten tykkää minusta sellaisena viulunkielen kireänä tyyppinä!

Kuulostaa tutulta. Mulle puhkesi nuorimmaisen aikana paniikkihäiriö. Aina kun olin nukahtamaisillani, niin vauva heräsi. Tämä toistui satoja kertoja, ei voinut olla sattumaa. Yritin nukuttaa vauvaa eri huoneessa, mutta ei siitäkään mitään tullut. No, vauva kasvoi, mutta paniikkihäiriö ja unettomuus jäi.

Vierailija kirjoitti:

Se nimenomaan on hyvä neuvo. Väsynyt äiti (tai isä) on vauvalle turvallisuusriski. Sinä olet vastuussa toisesta ihmisestä.

Sen siivouksen ehtii tehdä myöhemminkin. Ruokana voi olla eineksiä tai puolieineksiä. Tai sitä voi tilata ravintolasta kotiin. Jos on energiaa, niin ruokaa voi tehdä etukäteen valmiiksi, kun molemmat vanhemmat ovat kotona.

Tokikaan tuo neuvo ei toimi, jos vauva nukahtaa ainoastaan liikkeeseen tms. Silloinkin voi vaikka pyytää puolisoa tai isovanhempaa nukuttamaan lasta ja mennä itse päiväunille.

Niinpä, isovanhemmat sieltä haudasta varmaan mielellän tulisivat apuun tai dementoitunut isoisä. Miehen työnantajakin suhtautuu myönteisesti, kun lähtee töistä nukuttamaan vauvaa.

No se on ainoa oikea neuvo. Et voi nukkua, jos vauva ei nuku.

Vauva liinaan ja touhuumaan. Jos vauva itkee paljon vaikka saisi syliä ja hoivaa, niin liinaan ja itselle vastamelukuulokkeet päähän (ja selvittämään mahdollisia syitä itkuun).

Ja sitten nukkuu kun vauva nukkuu, jos pystyy. Kaiken muun pystyy tekemään vauvan kanssakin.

Syötät vauvan ja vauva nukahtaa.

Sitten joko nukut tai et nuku.

Ja vauva vaunuihin syötettynä.

Vauvaperheet on maailman sotkuisimpia, vaikka vauva ei edes pääse itse liikkeelle. Siitä huolimatta vauvaperheen äidin on pakko maanisesti siivota koko ajan, vaikka vain hän itse on kotona sotkemassa.

Ehkä ohjeen pitäisi olla, että valvo, kun vauva valvoo. Silloin äidit joutuisi itse miettimään, että mitä sitä tekisi nyt, kun vauva nukkuu.

Jos itse nukun tunnin pari päivällä, saan siitä vain päänsäryn ja olen pahalla tuulella. Päiväunet ei sovi minulle eivätkä virkistä. Toivottavasti saan vauvan joka nukkuu öisin edes muutaman tunnin putkeen ja päiväunien aikaan voin siivota tai olla tietokoneella.

Väärin. Se on yksi parhaista neuvoista joita olen koskaan saanut!

Joo, se ei ole helppoa, kun lapsi on ärtyisä, temperamentiltaan levoton tai koliikkilapsi.

Ei mikään neuvo kata ap kaikkia tilanteita. Siksi niistä ei kannata hermostua, ihan kaikista neuvoista on poikkeuksensa.

Tuo neuvo on vaan tarkoitettu muistuttamaan tuoreille, pesänrakennusviettiä poteville äideille, että ota iisisti. On sallittua ottaa rennosti! Ei tarvitse uhrata kullanarvoisia tilaisuuksia lepoon turhanpäiväiseen puunaamiseen ja pätemiseen. Koti saa olla ne alkukuukauden myllistyksen kourissa, ruokaa saa ostaa valmiina, paitoja ei tarvitse silittää.

Teet vain pakolliset ja muuten lepäät mahdollisuuksien mukaan.

Ei se tarkoita siis sitä, että tuolla metodilla ratkaistaisiin kaikkien väsyneiden äitien ongelmat! Siksi sille on turha hermostua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten juuri sillä sekunnilla, kun olet saamassa unen päästä kiinni, vauva herää. Meillä ainakin kävi näin joka ikinen kerta, kun yritin nukkua päikkäriaikana. Itse asiassa edelleen käy usein näin, vaikka lapsi ei ole ollut vauva enää pitkiin aikoihin. Ihan kuin hänessä olisi joku sensori, joka hälyttää aina, kun äiti on uhkaavasti rentoutumassa. Kai hän sitten tykkää minusta sellaisena viulunkielen kireänä tyyppinä!

Kuulostaa tutulta. Mulle puhkesi nuorimmaisen aikana paniikkihäiriö. Aina kun olin nukahtamaisillani, niin vauva heräsi. Tämä toistui satoja kertoja, ei voinut olla sattumaa. Yritin nukuttaa vauvaa eri huoneessa, mutta ei siitäkään mitään tullut. No, vauva kasvoi, mutta paniikkihäiriö ja unettomuus jäi.

Olin jo varautunut itsekin siihen, että unettomuus tekisi elämästä vaikeaa, kun en osaa nukkua päiväunia, mutta meillä vauva on synkronoitunut päinvastoin, että käy nukkumaan silloin kun äitikin. Siis yöunille. Hoidetaan iltatoimet rutiinilla: pyjama, paljon sylittelyä ja rinnalla roikkumista, puhdas vaippa, vika syöttö vanhempien sängyssä makuulla ja sitten nukkumaan pinnasänkyyn, jossa saattaa tohista puolikin tuntia ennen kuin nukahtaa. Nukkuu sitten 5-6 h putkeen, joskus ylikin kuusi tuntia, herää syömään (tai minä herätän syömään, koska itsehän herään, vaikka vauva ei heräisi) ja nukkuu taas 2-3h, sitten taas 1-2h, jos äiti ei vielä jaksa nousta.

Yllätyin itsekin, kun vauva alkoi yhtäkkiä nukkua näin pitkään, kun on kuitenkin vasta 8 viikkoa vanha ja tehnyt tätä nyt jo parisen viikkoa. Vissiin hoksasi, kun yksi yö unettomuuttani itkin vauvan isälle, että nyt äidin pitää nukkua ja sen jälkeen ollaan sitten nukuttukin :D Ehkä liikaakin, kun maitoa pakkautuu kuudessa tunnissa rintoihin niin, että jos vauva ei herää syömään, niin pitää lypsää enimmät pois vaikka sitten neljältä yöllä ja jos vauva ei vieläkään ole herännyt, niin herätän syömään, että pääsen itse jatkamaan rauhassa unia. Onneksi vauva ei oikein koskaan itke öisin vaan odottaa kärsivällisesti ähisten, että äiti käy ensin vessassa ja syöttää sitten. Illat tosiaan sitten kukkuu tuntikaupalla ja on rinnalla vähän väliä, joskus itkuisenakin, mutta mielelläänhän sitä sylittelee koko illan vastineeksi siitä, että saa nukkua useamman tunnin putkeen rauhassa.

Parasta on kuitenkin se, ettei itke öisin. Tiedä häntä, miten oppikin, että yöllä ollaan hiljaa? Varmaan kun päivisin on sen verran meteliä ja valoa olkkarissa, jossa nukkuu joko unipesässä, sylissä tai sitterissä, että sitten kun on yöllä pinnasängyssä pimeässä ja hiljaisuudessa, ääntä ei tarvitse saada samalla lailla "kuuluviin", kun äiti havahtuu vähemmästäkin. Turvana sängyssä on äidin käytetty imetyspaita ja oikea äiti puolen metrin päässä viereisessä sängyssä, josta otan syliin jo ennen kuin itkee. Herkkäunisena kun herään niihin muihinkin ähinöihin ja tohinoihin, joista onneksi olen jo alkanut hahmottaa, että milloin puhisee unissaan ja voin itsekin vaan kääntää kylkeä ja milloin on oikeasti noustava sängystä.

Eikä ollut tarkoitus kehuskella, mutta olisiko iltarutiineista ja vauvan tukevasta (ylen-)syöttämisestä apua siihen, että vauva nukkuisi yöllä paremmin, jolloin ei haittaa, vaikka päivällä ei nukkuisikaan? Kieltämättä kyllä, jos/kun vauva ei päivällä nuku, niin ei siinä paljon ehdi omia asioita tehdä, jos ei ole isä kotona hoitamassa vauvaa.

Kyllä mä niin tein esikoisen kanssa. Kakkosen kanssa sama ei oikein sujunut enää. Mutta ykkösen kanssa kyllä ehdin ihan vaikka mitä, vaikka kahdestaan oltiin, isä reissutöissä, ei apukäsiä. Vauva heräsi kolmesti yössä syömään, mutta nukahti sitten syötyään. Päivisin söi 3 - 4 tunnin vlein.

Vauvan unentarve on 12 - 16 h vrk:ssa, aikuisen 6 - 9. Äitiyshormonit pitävät unen keveänä ja äidinkin kunnossa. Kunhan äiti ei hermoile ja tuijota kelloja ja ohjeita, vaan kuuntelee itseään ja vauvaa, ja muistaa, että on emonisäkäs, jotka on pärjänneet ennenkin.

Kaikki eivät pysty nukkumaan milloin vain.