Kertokaa siskot millainen on luontosuhteenne ja miten pidätte siitä huolta?

Keväällä tuli patikoitua kansallispuistoissa muutamana kertana. Muuten ehkä kerran vuodessa ja koskaan en todellakaan istuksi, vaan olen perheen kanssa matkassa. 

En ikinä. En viihdy metsässä yhtään, en ole koskaan viihtynyt. Itikoita (ja muut lentävät, pistävät ja purevat hyönteiset), siitepölyä niin, että henki ei kulje ja koko ajan kuuma. Ei oo vaan mun juttu. N50 

Käyn sienestämässä ja marjastamassa sekä kävelyllä ihan vaan lenkkipoluilla. Talvella olen käynyt joskus avantouimassa. Kotona meillä on kasveja ja haaveilen omasta talosta, jolla olisi tontilla omenapuita, marjapensaita ja pieni hyötypuutarha.

Vierailija kirjoitti:

En ikinä. En viihdy metsässä yhtään, en ole koskaan viihtynyt. Itikoita (ja muut lentävät, pistävät ja purevat hyönteiset), siitepölyä niin, että henki ei kulje ja koko ajan kuuma. Ei oo vaan mun juttu. N50 

Miksi et ole pitänyt huolta luontosuhteesta? Mikä painaa niin mielesi päällä että et viihdy luonnossa? Luonto on kiinteä ja lähtemätön osa suomalaisuutta ja on ollut sitä aina. Suomalaiset ovat jo aikojen alusta rakastaneet ja kunnioittaneet luontoa ja siksi se henkilökohtainen luontosuhde ja sen ylläpitäminen on meille jokaiselle tärkeä asia. Ja nyt on hyvää aikaa harjoittaa ja aloittaa oman luontosuhteen parantaminen kun koronan vuoksi kaikki paikat ovat kiinni ja ihmiset etätöissä. Mitä jos vaikka ottaisit eväät ja sukset mukaan ja lähtisit tekemään etätöitä laavulle? Jo tunti luonnossa tekee ihmiselle hyvää ja laskee verenpainetta.

Kun luonto kutsuu, minä vastaan.

Täällä on semmosta porukkaa linjoilla, jotka eivät välitä luonnosta paskaakaan.

Kunhan on vain tupakkaa ja kaljaa tarpeeksi, niin sohvalla makailu pieruverkkaireissa riittää heidän elämäkseen.

Ja provoilu Vauva palstalla.

Lisänä tietty Maisat, Stefut, Martinat ja muut kumppanit.

Ja hallituksen haukkuminen.

Ei nämä pojat ja tytöt luonnosta piittaa, tuskin ulkona käyvät, vain hätäisesti kaupassa.

Jos sitäkään, yhteiskunnan rahoilla tilataan pizzat kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ikinä. En viihdy metsässä yhtään, en ole koskaan viihtynyt. Itikoita (ja muut lentävät, pistävät ja purevat hyönteiset), siitepölyä niin, että henki ei kulje ja koko ajan kuuma. Ei oo vaan mun juttu. N50 

Miksi et ole pitänyt huolta luontosuhteesta? Mikä painaa niin mielesi päällä että et viihdy luonnossa? Luonto on kiinteä ja lähtemätön osa suomalaisuutta ja on ollut sitä aina. Suomalaiset ovat jo aikojen alusta rakastaneet ja kunnioittaneet luontoa ja siksi se henkilökohtainen luontosuhde ja sen ylläpitäminen on meille jokaiselle tärkeä asia. Ja nyt on hyvää aikaa harjoittaa ja aloittaa oman luontosuhteen parantaminen kun koronan vuoksi kaikki paikat ovat kiinni ja ihmiset etätöissä. Mitä jos vaikka ottaisit eväät ja sukset mukaan ja lähtisit tekemään etätöitä laavulle? Jo tunti luonnossa tekee ihmiselle hyvää ja laskee verenpainetta.

Verenpaine on jo valmiiksi vaarallisen alhaalla, ei auta mikään määrä salmiakkia ja kahvia tuohon. En sit varmaan oo suomalainen (vaikka passi ja sukuselvitykset muuta väittävätkin), en ikinä oo viihtynyt metsässä. Sen enempää kesällä kuin talvellakaan. Mutta sittenhän on enemmän teillä puunhalaajilla siellä rauhallista tilaa. ja luonto on tärkeää, mutta minä en siellä halua aikaani viettää.

Metsässä on ihanaa vaan olla paikallaan. Minuun se vaikuttaa syvästi. Puiden humina ja lintujen sirkutus on kauneinta ääntä mitä voin kuvitella. Varsinkin kun keväällä maa alkaa sulaa, metsässä tuoksuu ihanalta ja silloin menen sinne ihan vaan hengittämään.

Siskot?! En ole millään tasolla sinun siskosi joten jätän vastaamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ikinä. En viihdy metsässä yhtään, en ole koskaan viihtynyt. Itikoita (ja muut lentävät, pistävät ja purevat hyönteiset), siitepölyä niin, että henki ei kulje ja koko ajan kuuma. Ei oo vaan mun juttu. N50 

Miksi et ole pitänyt huolta luontosuhteesta? Mikä painaa niin mielesi päällä että et viihdy luonnossa? Luonto on kiinteä ja lähtemätön osa suomalaisuutta ja on ollut sitä aina. Suomalaiset ovat jo aikojen alusta rakastaneet ja kunnioittaneet luontoa ja siksi se henkilökohtainen luontosuhde ja sen ylläpitäminen on meille jokaiselle tärkeä asia. Ja nyt on hyvää aikaa harjoittaa ja aloittaa oman luontosuhteen parantaminen kun koronan vuoksi kaikki paikat ovat kiinni ja ihmiset etätöissä. Mitä jos vaikka ottaisit eväät ja sukset mukaan ja lähtisit tekemään etätöitä laavulle? Jo tunti luonnossa tekee ihmiselle hyvää ja laskee verenpainetta.

Verenpaine on jo valmiiksi vaarallisen alhaalla, ei auta mikään määrä salmiakkia ja kahvia tuohon. En sit varmaan oo suomalainen (vaikka passi ja sukuselvitykset muuta väittävätkin), en ikinä oo viihtynyt metsässä. Sen enempää kesällä kuin talvellakaan. Mutta sittenhän on enemmän teillä puunhalaajilla siellä rauhallista tilaa. ja luonto on tärkeää, mutta minä en siellä halua aikaani viettää.

Kokeile edes. Mene jo tänään istumaan tunniksi lähimpään metsään ja olet siellä ihan vaan paikoillaan tekemättä mitään ja nauti luonnosta.

Asun metsässä ja liikun siellä useamman kerran päivässä.

Metsä on ystäväni, pitkät kävelyt mtsäpoluilla esim viime keväänä olivat korona-ajan pelastus. Pari kertaa viikossa vähintään on päästävä metsään kävelemään.

Kesällä palstaviljelyä, kasvatan kukkia joista perhoset ym muut pörriäiset pitävät., vettä siileille ym.

Nyt kun on näin kylmää vein metsään linnuille ruokaa, toivottavasti siitä on apua. Luonnon ihmettely yleensäkin on aivan ilmaista hupia, metsässä en tunne olevani yksin vaikka muuten saatan tunteakin.

Metsä ahdistaa kun ei näe ympäriinsä niin kuin merellä. Koko ajan vilkuilen olan yli, kuka siellä. Missä kannon kolossa, puun takana on raiskari. Ei kovin rentouttavaa.

Metsäntuoksu on kyllä ihana. Männyt, sammal, mätäs.