veisitkö yksivuotiaan hoitoon, mietin haenko töitä vai en :(
Kommentit (21)
että asia on joko rahasta kiinni tai ei...
Mä laioin 1v 1kk kuopuksen hoitoon, kun tarjottiin työtä, jota todella halusin. Rahallisesti olisimme kyllä vielä selvineet, mutta tässä talous- ja työllisyystilanteessa ei kyllä kehtaa sanoa "ei", kun työtä on tarjolla. Muuten ajattelin etsiä töitä syksyllä, joten ei tässä nyt tullut kuin puolen vuoden aikaistus. Kaiken lisäksi saimme mummin hoitamaan lasta nyt nämä muutamat kuukaudet - syksyllä katsotaan hoitopaikkaa vieraalta.
Mutta siis, jos nyt on tarjolla työpaikka, johon haluat, niin eiköhän sitä kannata hakea. Hienoa, jos saat paikan!
Itse en voisi kuvitellakaan vieväni omaa 10 kk:n ikäistä vauveliani kahden kuukauden kuluttua hoitoon....
Lapset ovat sopeutuneet nopeasti hoitoon, hoitorytmiin ja muihin lapsiin. Itse en veisi tuon ikäistä hoitoon, mutta en minä sitä tyrmääkään. Niin hyviä kokemuksia mulla on pienistä hoidokeista.
Yksivuotias on niin pieni, eli jos on taloudellisesti mahdollista niin älä vie yksivuotiasta hoitoon.
paitsi isälle ja mummolaan
sen takia en hae töitä kesäksi... kyllä sitä vielä ehtii :)
jos täältä AV:lta kysyt niin vastaus on tietystikin jyrkkä ei. Mutta itse tiedät mikä perheellenne on parasta. Kyllä 1v on tosi pieni eli jos voit niin onhan se ihanaa kotona vielä pitää. Mutta jos et siihen pysty niin kyllä lapsi hoidossakin varmasti pärjää. Ehkä pph tai ryhmis olisi hyvä noin pienelle?
Mutta jos taloudellinen tilanne olisi niin huono, että olisi suunnilleen valittava syödäänkö joka päivä vai menisikö lapsi hoitoon niin sitten valitsisin pienemmän pahan eli veisin lapsen hoitoon.
Jos ei ole pakko mennä töihin heti, niin kannattaa vähän odottaa.
jos ei olisi pakko. Harmittaa hel****sti, mutta rahat ei millään riitä jos kotiin jään.
pienperhepäiväkotiin, vai mikäs se nyt olikaan? On nyt valloittava eskarilainen jo :)
Periaatteessa ei olisi vielä pakko (rahallisesti) mutta uran kannalta nyt on aika. Olen ollut jo yli 3 vuotta kotona ja toisaalta haluaisin vielä vuoden olla mutta toisaalta näinkin tuntuu hyvältä. Ja tosiaan tuntuu siltä että en ole valmis uhraamaan uraanikaan, kuitenkin sekin on tärkeä osa elämääni. Uskon pienimmänkin pärjäävän hienosti, on nyt jo tosi reipas taapero.
Omani vein 10kk ikäisenä ja hyvin on kaikki sujunut. Mua niin rassaa nää yleistykset, että "kaikki sairastaa ekana vuotena" "pieni ei sopeudu ja itkee kaiket päivät"
No, ainakin meidän 10kk sopeutui sinne päiväkotiin sata kertaa paremmin kuin 2-vuotias, joka aloitti samaan aikaan. 4kk jälkeen tää 2 vuotias vielä parkui äidin perään... ja tosiaan, sairaspäiviä kertyi ensimmäisen vuoden aikana 2kpl -toinen keväällä, toinen syksyllä.
Se on sitten oma valinta, viettekö perhepäivähoitajalle tai päiväkotiin, mutta kyllä ne 1-vuotiaatkin siellä tarhassa hienosti pärjää ja ihan kunnon kansalaisia niistä tulee.
Enivei, päätöshän on teidän ja oma taloustilanteenne siinä painaa. Itse en ainakaan halunnut jäädä 600€ miinus verot -tasoiselle tuloille vaan palata takaisin asap 3500€ palkkatasolleni. Päätöksessä painoi velat sekä se, etten kertakaikkiaan ollut kotiäitimateriaalia eli tarvitsen työn vastapainoksi kotona ololle.
Ja nyt odottamaan kotiäitien murhaviestejä... :)
Kuopukseni aloitti päivähoidossa 1 v 2 kk ikäisenä ja näin jälkikäteen ajateltuna, olihan hän tosi pieni. Mutta en mitenkään kadu silloista päätöstäni. Tyttö aloitti päiväkodissa, viihtyi alusta saakka tosi hyvin ja on nyt 3-vuotias reipas päiväkotilainen. Päivähoitopäivät olemme pyrkineet pitämään mahdollisimman lyhyinä ja lisäksi teen 4-päiväistä työviikkoa.
eli mitä pidempään jaksat/pystyt olemaan kotona, sitä helpompi lapsen on myöhemmin pärjätä hoidossa. Puolitoistavuotias on jo paljon isompi kuin yksivuotias, ja kaksivuotias taas jo ihan eri maailmoissa.
Meillä kuopus on vähän yli kaksi kun menee hoitoon, ja vaikka on pieni, ei silti mikään vauva, vaan juttelee ja leikkii ja viihtyy myös jo porukassa.
molemmat lapsemme tarhaan. Hyvin ovat viihtyneet ja kaikilla on kivaa.
Suosittelen.
Jos taloudellisesti on mahdotonta olla kotona pitempään, niin sittenhän se on mentävä töihin ja vietävä 1-vuotias päivähoitoon. Eikä se ole mikään peruuttamaton tragedia, vaan suurin osa lapsista pärjää ihan hyvin. Maailmassa on paljon kamalampiakin kohtaloita kuin joutua päivähoitoon 1-vuotiaana.
Tottakai se tuntuu raskaalta ja kurjalta, kun oma lapsi on vielä niin pieni. Itse vien lapsukaiseni hoitoon syksyllä 1,5-vuotiaana. Taloudellisesti ei pärjätä pitempään miehen palkalla ja minun kotihoidontuellani, kun ei saada tuota kuntalisääkään - ja minun palkkani on suurempi kuin yksityisyrittäjänä työskentelevän mieheni ansiot. Jatkan kuitenkin pari vuotta osittaisella hoitovapaalla että lapsen hoitopäivät olisivat lyhyempiä.
Mun yksvee on jo 1v 5kk enkä todellakaan halua viedä häntä hoitoon vielä. Pärjätään vähän vähemmällä rahalla sitten. Mies on kuitenkin töissä joten pärjätään, eikä mulla olisi edes työpaikkaakaan mihin mennä. Ollaan laihdutuskuurilla joten menee ruokaan vähemmän rahaa :) Siis minä ja mies ollaan, lapsi tietenkään ei. Kirppiksiä tykkään kierrellä ja tehdä vaatteita itse joten silläkin säästyy rahaa.
Musta yksvuotias on vielä niin pieni, ja kaksivuotiaskin on pieni, että en halua viedä hoitoon. Mutta jokainen tekee niin kuin itse parhaaksi näkee! Eihän toiset äidit kertakaikkiaan jaksa olla kotona lapsen kanssa ja silloin on parempi mennä töihin!
On todellakin niiiiin pieni. Jokainen lisäkuukausi on hyvä.
Vaikka perheen tilanne vaikuttaa, niin silti lapsen tarpeita ja kehitystä se ei muuta mihinkään.
Jo hieman isommat lapset omaava (9v, 7v ja 4v, joista pienimmän kohdalla jo joustettiin ja hoito aloitettiin 2,5v:na kun isommat menivät vasta eskariin)