Miksi mt-ongelmillani ja työttömyydelläni on niin suuri vaikutus etteivät miehet halua seurustella kanssani?

0/5.

Ehkä ne tulevat esille liian aikasin? Mitä jos kertoisit vähän myöhemmässä vaiheessa tapailua? Onhan mt-ongelmilla ikävä leima, ja valitettavasti jotkut saattavat niitä kavahtaa.

Masentuneen kanssa naimisissa olevana sanoisin, että kyllä se henkistä kärsimystä aiheuttaa, sorry nyt vaan. Ei hän tahallaan sitä tee, mutta näin se vaan menee. En aio hylätä miestäni, mutta jos tapaisimme vasta nyt ja tietäisin, mitä tämä on, niin en alkaisi seurustelemaan.

Monet hakevat suhteesta iloa, ei surua. Ja sitä masentuneella on tarjolla. Sitten koet itsesi täysin avuttomaksi, kun et pysty auttamaan.

Miten niin huolehdit itsestäsi? Mistä elämiseen tarvitsemasta rahat saat? Jollet omista terveenä tekemistä sijoituksistasi, niin en kyllä kutsuisi tuota itsestään huolehtimiseksi, muut sinusta huolehtivat. Siksi onkin mahdotonta nähdä sinua oikeana puolisoehdokkaana, vaikeaa on kaikilla, mutta vain heikoimmat antavat periksi mielenterveysongelmilleen (masennus on ihan kaikilla).

Olisi kiva käydä matkustelemassa, festareilla, urheilutapahtumissa, ravintoloissa jne. Työttömän naisen kanssa ei oikein pysty tehdä mitään rahaa vaativaa hauskuutta. Masennus ei sinäänsä haittaisi, ellet sen takia olisi aivan täysin flegmaattinen.

M

Masentunut nainen lasten äitinä on katastrofi, ei todellakaan vaimomateriaalia.

Vierailija kirjoitti:

Miten niin huolehdit itsestäsi? Mistä elämiseen tarvitsemasta rahat saat? Jollet omista terveenä tekemistä sijoituksistasi, niin en kyllä kutsuisi tuota itsestään huolehtimiseksi, muut sinusta huolehtivat. Siksi onkin mahdotonta nähdä sinua oikeana puolisoehdokkaana, vaikeaa on kaikilla, mutta vain heikoimmat antavat periksi mielenterveysongelmilleen (masennus on ihan kaikilla).

Itse tulen pitkäaikaismt-sairaana paremmin rahallisesti toimeen kuin opiskelijakaverini, tuet ovat onneksi niin hyvät.

eri

Kai sinullakin ap on jotain vaatimuksia seurustelukumppanin suhteen? Se on hiukka kypsyyden testi ymmärtää että toisillakin ihmisillä on niitä vaatimuksia ja heillä on ihan samanlainen oikeus niihin kuin itselläkin.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä ne tulevat esille liian aikasin? Mitä jos kertoisit vähän myöhemmässä vaiheessa tapailua?.

Miehenä komppaan tätä. Minä jokin aika sitten tutustuin yhteen naiseen, joka oli ap:n tyylinen. Kyllä siinä maku menee, jos nainen heti ensiviesteissään valittelee elämäänsä, Kaikilla meillä on rajoitteemme ja ongelmamme, mutta jos nainen tuo heti alussa ne esille, tulee mieleen että hän kaipaa hoitajaa, ei miesystävää.

Onko pakkeja tullut myös samassa tilanteessa olevilta?

Vierailija kirjoitti:

Miten niin huolehdit itsestäsi? Mistä elämiseen tarvitsemasta rahat saat? Jollet omista terveenä tekemistä sijoituksistasi, niin en kyllä kutsuisi tuota itsestään huolehtimiseksi, muut sinusta huolehtivat. Siksi onkin mahdotonta nähdä sinua oikeana puolisoehdokkaana, vaikeaa on kaikilla, mutta vain heikoimmat antavat periksi mielenterveysongelmilleen (masennus on ihan kaikilla).

Käsittämätöntä tietämättömyyttä ja ymmärtämättömyyttä! Masennus on sairaus jonka voi karkeasti jakaa lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan. Lievää masennusta voi olla kaikilla jossain vaiheessa elämää, tällöin toimintakyky pääsääntöisesti säilyy. Keskivaikeassa masennuksessa toimintakyvyn alenema on jo huomattavaa ja hoitoa vaativaa. Vaikea-asteinen masennus vie toimintakyvyn täysin eikä ihminen voi vain päättää antaako periksi mielenterveysongelmilleen vai ei.

Kuulostaa siltä että uskot kaiken hoituvan sillä että ihminen on vaan vahva ja omavoimainen. Usein kaltaisesi näennäisvahvan heikkouden halveksijan taustalta löytyy lapsuus perheessä jossa ei ole saanut olla heikko ja tarvitseva. Se tekee sinusta halveksijan ja se taas on sinun todellinen heikkoutesi ja "sairautesi".

Ja samaan aikaan miehet välittää ettei saa näistä vaikka ois tarjolla, vaikka ei oiskaan 10 nainen.

Ei kannata ehkä heti alussa olla silleen "hei, katokku mul on masennusta! Masennusta sitä masennusta tätä..."

Kannattaa miettii ja jutella positiivista asioista, ja pitää siitä harvasta kunnollisesta tyypistä tosissaan kiinni kun sellanen kohdalleen pysähtyy.

Myöhemmässä vaiheessa voit alkaa vähän avautuu, mutta ehkei kaikkea tarvii toiselle kerralla palauttaa, koska annat ittestäs todella ehkä negatiivisen kuvan vaikka hoitaisitkin asiasi yms.

Ehkä se toinen ajattelee, että sun kanssa on liian raskasta olla tai pelkää sanovansa jotain mikä pahentaa sun oloa.

Kaksnaamainen asia, ku ei oikee suuntaan jos toiseen tiiä miten tulisi toimia.

Oikeaa toimintamallia ei ehkä olekkaan. Toki nyt vähän voi seuraa mitä missäkin vaiheessa selittää sille toiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin huolehdit itsestäsi? Mistä elämiseen tarvitsemasta rahat saat? Jollet omista terveenä tekemistä sijoituksistasi, niin en kyllä kutsuisi tuota itsestään huolehtimiseksi, muut sinusta huolehtivat. Siksi onkin mahdotonta nähdä sinua oikeana puolisoehdokkaana, vaikeaa on kaikilla, mutta vain heikoimmat antavat periksi mielenterveysongelmilleen (masennus on ihan kaikilla).

Käsittämätöntä tietämättömyyttä ja ymmärtämättömyyttä! Masennus on sairaus jonka voi karkeasti jakaa lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan. Lievää masennusta voi olla kaikilla jossain vaiheessa elämää, tällöin toimintakyky pääsääntöisesti säilyy. Keskivaikeassa masennuksessa toimintakyvyn alenema on jo huomattavaa ja hoitoa vaativaa. Vaikea-asteinen masennus vie toimintakyvyn täysin eikä ihminen voi vain päättää antaako periksi mielenterveysongelmilleen vai ei.

Kuulostaa siltä että uskot kaiken hoituvan sillä että ihminen on vaan vahva ja omavoimainen. Usein kaltaisesi näennäisvahvan heikkouden halveksijan taustalta löytyy lapsuus perheessä jossa ei ole saanut olla heikko ja tarvitseva. Se tekee sinusta halveksijan ja se taas on sinun todellinen heikkoutesi ja "sairautesi".

Ohis tässä kannustaa ihmisiä jälleen kerran perehtymään ihmiskunnan historiaan ennen nykyhetkeä ja heidän pärjäämistään maailmassa, jossa ei ollut Kelaa eikä haettu näin ollen Kelalta tai keltään muultakaan yhtään mitään.

Olen pitkäaikaissairas toistuvan keskivaikean masennuksen takia. Minulla on lapsia joista huolehdin hyvin, ongelmia ei ole ollut.

Elämme ihan tavallista elämää, ulkopuolinen ei voi todeta miksi en käy töissä, rahat riittävät ihan hyvin koska työkyvyttömyyseläke on ihan kohtuullinen. Minulla on seurustelukumppanina mies joka halusi olla kanssani vaikka tiesi sairaudestani ja muusta jo ennenkuin tutustui minuun läheisesti. Suhteemme on aivan ihana vaikka toki sairauteni on välillä vaikuttanut siihen. Olen kuitenkin niin tottunut elämään näiden juttujen kanssa, että toimintani ja suhtautumiseni on hyvin erilaista kuin monen muun masentuneen.

Mt-ongelmainen voi olla niin monella eri tavalla. Tiedän useita joilla on vakavia arjenhallinnan ongelmia masennuksensa ja ahdistuksensa takia vaikka heillä on parempi tukiverkko kuin minulla ja esim pääsy hoitoon.

Työtön nainen ja varsinkin mt-onglelmainen on erittäin todennäköisesti rahaongelmainen ja kerjäämässä rahaa ja saisit elättää naista. Isompi ongelma on kuitenkin mt-ongelmat.

Vierailija kirjoitti:

Olen pitkäaikaissairas toistuvan keskivaikean masennuksen takia. Minulla on lapsia joista huolehdin hyvin, ongelmia ei ole ollut.

Elämme ihan tavallista elämää, ulkopuolinen ei voi todeta miksi en käy töissä, rahat riittävät ihan hyvin koska työkyvyttömyyseläke on ihan kohtuullinen. Minulla on seurustelukumppanina mies joka halusi olla kanssani vaikka tiesi sairaudestani ja muusta jo ennenkuin tutustui minuun läheisesti. Suhteemme on aivan ihana vaikka toki sairauteni on välillä vaikuttanut siihen. Olen kuitenkin niin tottunut elämään näiden juttujen kanssa, että toimintani ja suhtautumiseni on hyvin erilaista kuin monen muun masentuneen.

Mt-ongelmainen voi olla niin monella eri tavalla. Tiedän useita joilla on vakavia arjenhallinnan ongelmia masennuksensa ja ahdistuksensa takia vaikka heillä on parempi tukiverkko kuin minulla ja esim pääsy hoitoon.

En symppaa. Olin yliopistokoulutettu mutta koin alan vääräksi joten aloitin alusta pskaduunissa. Masennus oli kauan kauan ennen tätä kaikkea. En koskaan pitänyt vaihtoehtoja että jättäytyisin kenenkään elätettäväksi, kaikista vähiten tuntemattomien ihmisten jotka käy töissä. Oi miten ihanaa olisi jättäytyä toimettomaksi ja silti laskut tulee maksettua. Olisi kiva joskus huilata sen sijaan että paahtaa rankassa työssä. Se vain kun minulla on omatunto ja selkäranka. Enkä ikinä kelpuuttaisi miestä joka jättäytyy löröksi toisten kiusaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin huolehdit itsestäsi? Mistä elämiseen tarvitsemasta rahat saat? Jollet omista terveenä tekemistä sijoituksistasi, niin en kyllä kutsuisi tuota itsestään huolehtimiseksi, muut sinusta huolehtivat. Siksi onkin mahdotonta nähdä sinua oikeana puolisoehdokkaana, vaikeaa on kaikilla, mutta vain heikoimmat antavat periksi mielenterveysongelmilleen (masennus on ihan kaikilla).

Käsittämätöntä tietämättömyyttä ja ymmärtämättömyyttä! Masennus on sairaus jonka voi karkeasti jakaa lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan. Lievää masennusta voi olla kaikilla jossain vaiheessa elämää, tällöin toimintakyky pääsääntöisesti säilyy. Keskivaikeassa masennuksessa toimintakyvyn alenema on jo huomattavaa ja hoitoa vaativaa. Vaikea-asteinen masennus vie toimintakyvyn täysin eikä ihminen voi vain päättää antaako periksi mielenterveysongelmilleen vai ei.

Kuulostaa siltä että uskot kaiken hoituvan sillä että ihminen on vaan vahva ja omavoimainen. Usein kaltaisesi näennäisvahvan heikkouden halveksijan taustalta löytyy lapsuus perheessä jossa ei ole saanut olla heikko ja tarvitseva. Se tekee sinusta halveksijan ja se taas on sinun todellinen heikkoutesi ja "sairautesi".

Ja kuitenkin nämä "halveksijat" ovat niitä jotka oikeasti pystyvät hoitamaan itse omat asiansa ja elävät elämänsä tyytyväisinä. Kun taas sinä katkerikko periksiantaja yrität vain vetää muita samaan suohon itsesi kanssa.