Kuinka pitkä työttömyysjakso vaikeuttaa työnsaantia?

Olen ollut vuoden työttömänä enkä pudonnut kelkasta. Palkka oli uudessa paikassa isompi kuin entisessä.

Olen kuullut, että kolme kuukautta. Ja tämä ihan sellaisten ammattilaisten suusta, joilla on korkeakoulutus ja ura takana, eli että ammattitaitoa ja kokemusta on ihan kunnolla. Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana pääsee vielä haastatteluihin ja olo on toiveikas. Mutta tuo kolme kuukautta tuntuu olevan sellainen maaginen raja, että työnantajat alkavat miettiä, että tässä tyypissä on jotain vikaa, kun ei ole jo päässyt töihin. Ja siihen ne haastattelukutsut sitten tyssäävät.

Vierailija kirjoitti:

Olen kuullut, että kolme kuukautta. Ja tämä ihan sellaisten ammattilaisten suusta, joilla on korkeakoulutus ja ura takana, eli että ammattitaitoa ja kokemusta on ihan kunnolla. Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana pääsee vielä haastatteluihin ja olo on toiveikas. Mutta tuo kolme kuukautta tuntuu olevan sellainen maaginen raja, että työnantajat alkavat miettiä, että tässä tyypissä on jotain vikaa, kun ei ole jo päässyt töihin. Ja siihen ne haastattelukutsut sitten tyssäävät.

Ne lietsoo sitä mentaliteettiä ettei aikuinen saisi olla poissa töistä ennen eläkettä. Ken uskoo niin hänelle se on niin.

Välillä tuntuu että kaikki aukot on liikaa.

Riippuu alasta. Jos olet alalla, jossa työttömyyttä ei juurikaan ole, on puoli vuotta pitkä aika. Esimerkkinä vaikka hoitoala.

Mua ei enään kiinnosta se aika minkä arvoisena ne mua pitää vaikka olisin ollut yli vuoden työttömänä. Olen työttömänä oppinut muutaman asian joka tekee hyvää omalle mielenterveydelle. Yhteiskunta ei kykene antamaan kaikille töitä omilta aloiltaan ja yleisimmät on alipalkattuja, stressaavia töitä joissa ei työntekijän panosta arvosteta. Ihmiset kuitenkin elävät kuin lampaat ja ahdistuvat siitä mitä muut sanoo eikä empatiaa sit heru niille joilla menee huonommin. Itselläni unelmana oma yritys ja sit välillä perus osa-aikaisia hanttihommia (nyt vuoden työttömänä taas). Teen mitä huvittaa eikä kiinnosta minkä arvoinen olen jonkun random työnantajan silmissä jos olen ollut työttömänä. Haluan että muutkin työttömät tajuavat sen että pallo on kyl teillä omassa hallussa ja välillä ympäristöön ja mahdollisuuksiin ei voi aina vaikuttaa mutta omiin päätöksiin ja asenteeseen voi. Työttömiä kyl tallotaan ihan sikana syyttä suotta ja keskitytään vain negatiivisimpiin mielikuviin kuin kokonaisuuteen ja siihen että työnhaluisia kyllä on.