Lue keskustelun säännöt.
Aina jos kerron äidilleni ongelmistani, hän alkaa ostaa/tuoda jotain
25.12.2020 |
tavaroita. Esim. ruokia, aikakauslehtiä, lahjapaperia, kirjoja. Tämä on rasittavaa, koska yleensä se on aina jotain mitä en tarvitse - en lue lehtiä ja haluan itse valita kirjat, myöskään en tarvitse lahjapaperia kun olen viime kuukausina tilaamistani paketeista säästänyt kaikki kääreet joulun paketointia varten. Yleensä tämä hyväntahtoisuus aiheuttaa siis lisävaivaa, kun pitää heittää tavaraa pois tai hankkiutua eroon, ja palauttaa kipot ja kassit millä ne on tuotu. Sanonko vaan, että en kiitos tarvitse mitään, älä tuo enää tuliaisia? Yleensä en kerrokaan asioistani mitään, mutta hän kuitenkin kysyy aina ja ei aina pysty valehtelemaankaan, että kaikki on hyvin (pahoja terveydesongelmia esim.) Viimeksi sorruin ennen joulua kysyttäessä kertomaan kun unohdin että se aiheuttaa tämän reaktion.
Kommentit (3)
Onko niin, että hän ei osaa kuunnella? Ja pakenee tuohon ostamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko niin, että hän ei osaa kuunnella? Ja pakenee tuohon ostamiseen.
Niin kai -Ap
Sit se vastaus on aina sama, no mä vaan ajattelin tai yritin vaan auttaa. En ymmärrä miksi on niin vaikea kysyä, että mitä tarvitsisin tai haluanko jotain, jos haluaa auttaa. Minkä takia on pakko yrittää auttaa, jos ei sitä voi tehdä muuten kuin tasan sillä lailla kun itselle sopii ja sitten uhriutua? Ap