Onko täällä bipoa joka osaa selittää miksi sairauden ollessa päällä pitää olla niin ilkeä

Koska kaikki kadehtii eikä kukaan tavis pysty ymmärtämään.

Katso tubesta halutessasi: bipolar warrior. Bipolar anger on asia, johon viittaat. Kuuluu taudinkuvaan. Ei sitä voi selittää.

Tarkoitatko maanista vaihetta vai masentunutta? En ole kuullutkaan tämmöisestä, mutta tällee löyhällä maalaisjärjellä:

Masennusvaiheessa olotila on niin sumuisa, joten tommoset vihanpurkaukset voi selittyä sillä ettei osata käsitellä tunteita. Tai sitä koko olotilaa.

Maniassa tulee sit tehtyä ties mitä, ja ulosanti voi olla hyvin teatraalinen ja räiskyvä. Paha sanoa. Bipon ohellahan voi olla jotain muutakin,esim epävakaa persoonallisuushäiriö.

Ei ole kilttien ihmisten tauti.

Ei sille ole sellaista selitystä, joka olisi terveen ihmisen (läheisen) mielstä järkevä ja jonka kuulemisesta tulisi parempi olo ja ymmärrys. Valitettavasti.

Se on yksi sairauden oireista, samalla tavalla kuin tietynlaiset näppylät ovat vesirokon oire.

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavana voin oman kokemukseni perusteella sanoa, ettei se ole samalla tavalla tietoista toimintaa kuin jos esim. terve ihminen suuttuu ja sanoo jotain ilkeää. Siksi sen jälkeen sairastavalle sanojalle ei tule myöskään huono omatunto. Aivot eivät toimi tällöin normaalisti.

Olen ollut järkyttynyt ja kauhuissani asioista, joita olen itse maniassa sanonut ja tehnyt. Ne ovat olleet asioita, joita en ikinä milloinkaan voisi edes kuvitella sanovani tai tekeväni, kun olen terve. Ikään kuin sairaus olisi vääntänyt aivot jonkinlaiseen päinvastaiseen asentoon normaaliin nähden.

Minkä takia bipo ei pyydä anteeksi pahoja sanojaan?

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia bipo ei pyydä anteeksi pahoja sanojaan?

Minä olen pyytänyt ihan joka kerran.

Ystävälleni tulee maanisessa vaiheessa touhuileva, pulputtava, mutta samalla myös ärtymyksen asteet vaihtelevat. Huomaan siitä ärtymyksestä manian olevan alkamassa. Mitään pienintäkään kritiikkiä tekemisistään hän ei sulata.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kilttien ihmisten tauti.

Valistunut kommentti - jälleen kerran. Paha ihminen valitsi tämän sairauden itselleen...

Mä olen ollut hyvin ilkeä maanisten episodien aikana. Mitään mitä olen sanonut, en ole voinut allekirjoittaa myöhemmin kun olen taas järjissäni - en siis ole oikeasti sitä mieltä. Eivätkä ne edes ole mitään piiloteltuja salattuja mielipiteitä, jotka tulevat sairauden aikana ulos.

Muistan erittäin hyvin sen tunteen, joka tuolloin vallitsee. Se ei ole sellainen, että "toi  vi t uttaa mua, niinpä sanon sille ilkeitä asioita". Pikemminkin tuntuu siltä, että olen niin paljon parempi kuin muut, voisin olla mitä vaan, vaikka maailman diktaattori ja puolijumala, niinpä voin sanoa kenelle tahansa mitä tahansa ja sanonkin, aina kun vain joku sopiva tulee vastaan. 

Valitettavasti ne vastaantulijat on useimmiten omia rakkaita läheisiä, koska ne ovat usein läsnä. Samanlaista ilkeyttä olen sanonut ihan vieraillekin, missä nyt satun olemaankin.

Yritän sanoa sitä, että vaikka se mitä sulle sanotaan, on hirveän loukkaavaa, se ei ole samanlainen henkilökohtainen loukkaus kuin terveenä sanoisin sulle, että  v i  t tu sä oot ärsyttävä. Jälkimmäisen tarkoitus on nimenomaan loukata. Ensin mainittu tapahtuu, koska sairaus aiheuttaa sen ja sä olet valitettavasti siinä lähellä vastaanottamassa ne kommentit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia bipo ei pyydä anteeksi pahoja sanojaan?

Minä olen pyytänyt ihan joka kerran.

Eli siinä kohtaa on kyse persoonallisuudesta, ei sairaudesta. Kiitos vastauksesta.

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia bipo ei pyydä anteeksi pahoja sanojaan?

En tiedä millaisiin sanoihin viittaat, mutta itse näen omat sanani totuuden mukaisina, en pahoina. Vastapuoli saattaa nähdä asian toisin.

Vierailija kirjoitti:

Ystävälleni tulee maanisessa vaiheessa touhuileva, pulputtava, mutta samalla myös ärtymyksen asteet vaihtelevat. Huomaan siitä ärtymyksestä manian olevan alkamassa. Mitään pienintäkään kritiikkiä tekemisistään hän ei sulata.

Tästä tuli mieleen, että monilla on sellainen mielikuva, että maniaan kuuluu aina innokas, touhuava, paljon ja nopeasti puhuva vaihe, jolloin sairastunut saa paljon aikaiseksi ja kirjoittaa vasemmalla kädellä runoja ja suunnittelee oikealla kädellä 10-kerroksisen hääkakun samanaikaisesti. Totuus on kuitenkin se, että joillekin tulee pelkkä ärsyyntyminen ilman mitään hypomanian euforiaa.

Ihan näin vain ohimennen tällainen tietoisku.