Miksi niin moni uhoaa, että jos et hoida lapsiamme joka viikonloppu, ei tulla vanhainkotiin sinua katsomaan?
Kun ei siellä käydä kuitenkaan. Kerran vuodessa ja sekin pitkin hampain velvollisuudentunnosta. Anoppi hoiti miehen yhden siskon lapsia joka kesä 1-2 kk vuosien ajan. Ei nämä lapset toki lähellä asunneet, mutta anoppi itki kuin sai kuulla, että yksikin noista lapsista oli käynyt 2 km anopilta asuvan serkkunsa luona, mutta hänelle ei ollut aikaa. Tämä serkkku oli ollut uskossa, että anopinkin luona oli käyty ja siksi puhunut asiasta. Ironisinta on, että tämä serkuista ei ollut koskaan lapsena anopin hoidossa, mutta vaikka itsellä oli työ ja perhe, kävi anopin luona lähes joka päivä. Samoin oma mieheni kävi usein, vaikka meidän lapsia ei viety koskaan ilman että itse oltiin mukana. Meidän kaukana asuvat lapsetkin aina kun kotona kävivät. Ei puhettakaan, että esim. kaverit olisivat menneet edelle.
Kommentit (12)
Eihän se kyllä niiden lasten vika ole, jos omat vanhemmat on "pakottaneet" appivanhempia lapsia hoitamaan.
Anopit, lapset, serkut, äh, en pysynyt kärryillä....
Nykyisin ei ole olemassakaan vanhainkoteja,voit sanoa niin.
On vain palvelutaloja,senioritaloja yms.
No ihmiset uhoaa just tolla sanalla. Eikä ne lapsetkaan kyllä käy.
Kyllähän sellaisistaihmisistä tulee läheisempiä, joiden kanssa paljon vietetään aikaa. Joten voisi kuvitella, että he pitävät yhteyttä ja käyvät katsomassa useammin. Mutta näinhän asia ei ole.
Totuus on se, että vaikka lapsena olisikin ollut jonkun kanssa paljon tekemisissä, mutta teini-iästä lähtien ei enää ollakkaan, niin eihän sitä sitten aikuisena enää olla läheisiä, eikä käydä.
Se, että käydäänkö siellä palvelutalossa mummoa katsomassa taitaa olla enemmänkin luonteesta kiinni. Toisia ei kiinnosta ja ollaan vieraannuttu.
Esim sisareni tytär, joka asui samalla paikkakunnalla, kuin isovanhempansa ei koskaan käynyt heitä katsomassa. Kun taas toisen sisaren lapset, jotka asuivat 250km päässä, kävivät isovanhempien luona aina, kun paikkakunnalla kävivät.
Kumpiakaan ei isovanhemmat hoitaneet, mutta nämä kauempana asuvat kävivät lomilla aina vanhempiensa kanssa isovanhempien luona kyläilemässä, mutta tämä lähellä asuva ei juuri koskaan.
Kuinka moni?
En ole koskaan kuullut moisesta.
Olen joskus sanonut vanhemmilleni noin. Taustalla on kokemus siitä, kuinka yksin olen jäänyt monien asioiden kanssa, mukaan lukien oma lapseni. Koen, että minut on hylätty monta kertaa. Henkinen itsenäistyminen on ollut hyvin vaikeaa. Ennen lasta vanhemmat eivät käyneet vuosikausiin kylässä luonani.
Tämän takia minusta on tullut ylivahva, avun pyytäminen ja vastaanottaminen on vaikeaa. Kaikessa pitäisi suoriutua ja pärjätä itse.
On uuvuttavaa olla aina vahva ja jaksava.
En ole koskaan kuullut kenenkään uhoavat noin. Jotenkin kuulostaa ihan sairaalta.
Siis ketkä kaikki AP:lle uhoavat noin?
Itse en ole ikinä kuullut moisesta.
Kyse on kunnioituksesta. Paljon mummolassa hoidatettavat lapset kyllä ymmärtävät että mummo on isin ja äidin tossun alla, ja mummon ainoa olemassaolon tarkoitus on palvella pikku tyrannia. Ei sellaista käydä katsomassa enää kun kaikki on imetty kuiviin. Vanhemmat siirtävät nämä näkemyksensä lapsiin.
En ole kuullut kenenkään uhoavan noin.
Niin ja vastaus kysymykseen miten usein itse kävin, aina kun ehdin miehen mukana, mutta olin arkipäivät työreissussa.