Huono esimies - rohkaisua kaivataan

Up

Yksi työkavereistani, vanhempi mies, valittiin esimieheksemme organisaatiomuutoksen myötä. Hän oli kova käyttämään hyväksi firman etuja, joista yksi oli hulvaton taksilla ajaminen asiassa kuin asiassa. Lisäksi hän piti itsestäänselvänä, että minä toimenkuvani puitteissa tilaan hänelle sitä mitä hän haluaa työpisteeseensä. Olimme hyvin usein eri mieltä asioista, eikä hänen esimiesasemansa millään lailla estänyt minua  sanomasta vastaan. Ihmettelin vain, miksi kukaan muu ei näe millainen typerys mies on. Hän kun osasi teeskennellä osaavaa ja tietäväistä, mutta loppujen lopuksi vain sähläsi. Ehdin tosin sanoutumaan irti koko lafkasta, mutta kuulin myöhemmin miten hän  joutui johtoryhmän silmätikuksi kirjanpidon kummastellessa taksilaskuja ja sai ehdottoman kiellon käyttää enää taksia. Myöhemmin hänen toimenkuvansa palautettiin entiselleen ja minkä uskon nöyryyttäneen hänen turhamaista luonnettaan. 

Suorittaessani tutkintoani  harjoittelin pienessä yrityksessä. SEn omistaja, nainen, oli touhukas ja aikaansaapa, mutta aivan onneton esimiehenä. Meitä alaisia oli muutamia sekä iso kasa hänen sukulaisiaan, joten määrällisesti meitä hääräsi paljon paikalla. Nainen kohteli minua kasvokkain ok, mutta selän takana haukkui. Tein tosi paljon töitä, enkä antanut hänen ilkeytensä vaikuttaa minuun. HÄn teki idioottimaisia investointeja, jotka laskin hänelle kannattaako, ja varoittelin liian suurista riskeistä, Hämn epäonnistui, joutui myymään kaiken omaisuutensa ja asuu jossakin korvessa. Ei säälitä.

Toinen harjoittelupaikka, jonne menin, oli kaukana kodistani ja asuin siellä kolme kuukautta. Pieni perheyritys. Emäntä oli pihi ja tarkka arvostaan. Maaseudun moukka, joka luuli että harjoittelijana niiailisin hänelle mennen tullen. Hän myös kasvatti lapsensa kohtelemaan työntekijöitä kuin orjia. Kerran sitten ojensin hänen 10 vuotiasta tytärtään puhuttelemaan minua kauniimmin, niin se nostatti suuren myrskyn. Opettajani, joka oli tulossa seuraamaan käytännön osuutta tutkinnosta, keskusteli sitten  emännän ja isännän kanssa arvosanoistani. Emäntä vastusti hyviä numeroita, johon opettajani tiukasti totesi että olisi vain kiitollinen miten paljon tuon rahaa heille hyvällä myynnillä ja opastuksella. Myöhemmin kuulin, että emäntä ei enää saanut jatkaa perheyrityksessä sählätessään joka paikassa samoin kuin lapset pidettiin irti kaikesta.

Tuli pitkiä tarinoita, mutta karman laki toimii. Heti tai myöhemmin, emmekä kaikkea pääse itse edes näkemään,

Meillä on esimies, joka saa alaiset itkemään kehityskeskusteluissa. Saa koko organisaation liikkeelle hoitamaan omia juttujaan, silti johto pitää hänestä. Palkkaa tyhmiä alaisia, joista ei ole hänelle uhkaa, ja osaaville alaisille vyöryttää syyt toisten virheistä ja mustamaalaa tarvittaessa. Osaa manipuloida eri osastot hänen avukseen.

Johto on sokea.

Vierailija kirjoitti:

Yksi työkavereistani, vanhempi mies, valittiin esimieheksemme organisaatiomuutoksen myötä. Hän oli kova käyttämään hyväksi firman etuja, joista yksi oli hulvaton taksilla ajaminen asiassa kuin asiassa. Lisäksi hän piti itsestäänselvänä, että minä toimenkuvani puitteissa tilaan hänelle sitä mitä hän haluaa työpisteeseensä. Olimme hyvin usein eri mieltä asioista, eikä hänen esimiesasemansa millään lailla estänyt minua  sanomasta vastaan. Ihmettelin vain, miksi kukaan muu ei näe millainen typerys mies on. Hän kun osasi teeskennellä osaavaa ja tietäväistä, mutta loppujen lopuksi vain sähläsi. Ehdin tosin sanoutumaan irti koko lafkasta, mutta kuulin myöhemmin miten hän  joutui johtoryhmän silmätikuksi kirjanpidon kummastellessa taksilaskuja ja sai ehdottoman kiellon käyttää enää taksia. Myöhemmin hänen toimenkuvansa palautettiin entiselleen ja minkä uskon nöyryyttäneen hänen turhamaista luonnettaan. 

Suorittaessani tutkintoani  harjoittelin pienessä yrityksessä. SEn omistaja, nainen, oli touhukas ja aikaansaapa, mutta aivan onneton esimiehenä. Meitä alaisia oli muutamia sekä iso kasa hänen sukulaisiaan, joten määrällisesti meitä hääräsi paljon paikalla. Nainen kohteli minua kasvokkain ok, mutta selän takana haukkui. Tein tosi paljon töitä, enkä antanut hänen ilkeytensä vaikuttaa minuun. HÄn teki idioottimaisia investointeja, jotka laskin hänelle kannattaako, ja varoittelin liian suurista riskeistä, Hämn epäonnistui, joutui myymään kaiken omaisuutensa ja asuu jossakin korvessa. Ei säälitä.

Toinen harjoittelupaikka, jonne menin, oli kaukana kodistani ja asuin siellä kolme kuukautta. Pieni perheyritys. Emäntä oli pihi ja tarkka arvostaan. Maaseudun moukka, joka luuli että harjoittelijana niiailisin hänelle mennen tullen. Hän myös kasvatti lapsensa kohtelemaan työntekijöitä kuin orjia. Kerran sitten ojensin hänen 10 vuotiasta tytärtään puhuttelemaan minua kauniimmin, niin se nostatti suuren myrskyn. Opettajani, joka oli tulossa seuraamaan käytännön osuutta tutkinnosta, keskusteli sitten  emännän ja isännän kanssa arvosanoistani. Emäntä vastusti hyviä numeroita, johon opettajani tiukasti totesi että olisi vain kiitollinen miten paljon tuon rahaa heille hyvällä myynnillä ja opastuksella. Myöhemmin kuulin, että emäntä ei enää saanut jatkaa perheyrityksessä sählätessään joka paikassa samoin kuin lapset pidettiin irti kaikesta.

Tuli pitkiä tarinoita, mutta karman laki toimii. Heti tai myöhemmin, emmekä kaikkea pääse itse edes näkemään,

Kiitos tästä. Karman aktivoitumista minäkin tässä odottelen.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Meillä on esimies, joka saa alaiset itkemään kehityskeskusteluissa. Saa koko organisaation liikkeelle hoitamaan omia juttujaan, silti johto pitää hänestä. Palkkaa tyhmiä alaisia, joista ei ole hänelle uhkaa, ja osaaville alaisille vyöryttää syyt toisten virheistä ja mustamaalaa tarvittaessa. Osaa manipuloida eri osastot hänen avukseen.

Johto on sokea.

Kuulostaa tosi ikävältä, mutta tätähän se työelämä on nykyään. Ikävä kyllä.

-ap

Mulla oli vuosia sitten täys narsisti esimies. Hänen alaisuudestaan irtisanoutui kaiken kaikkiaan 9 työntekijää. Itse oli ensimmäisten joukossa. Jopa pääluottamusmies kääntyi hänen puolelleen. Ihan kamala ihminen tämä pomo. No hän sai rauhassa tyrannisoida ison yrityksen osastoa kunnes eräänä ihanana päivänä sain entiseltä työkaverilta viestin, että kyseinen ihminen on saanut potkut, ilman irtisanomisaikaa ja että pääkallopaikalta asti oli ISOIN pomo tullut henkilökohtaisesti saattamaan tämän ihmishirviön porttien ulkopuolelle asti. Voi kunpa olisin ollut näkemässä.  Oikeus voitti.

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli vuosia sitten täys narsisti esimies. Hänen alaisuudestaan irtisanoutui kaiken kaikkiaan 9 työntekijää. Itse oli ensimmäisten joukossa. Jopa pääluottamusmies kääntyi hänen puolelleen. Ihan kamala ihminen tämä pomo. No hän sai rauhassa tyrannisoida ison yrityksen osastoa kunnes eräänä ihanana päivänä sain entiseltä työkaverilta viestin, että kyseinen ihminen on saanut potkut, ilman irtisanomisaikaa ja että pääkallopaikalta asti oli ISOIN pomo tullut henkilökohtaisesti saattamaan tämän ihmishirviön porttien ulkopuolelle asti. Voi kunpa olisin ollut näkemässä.  Oikeus voitti.

Voin kuvitella sen tunteen, kun luit viestin. Maailmassa on sentään vielä jotain oikeudenmukaisuutta.

-ap

Yleensä niille käy hyvin, saavat ylennyksen.

Jos pomo on oikeasti huono, niin jossain vaiheessa tulee lähtö. Jos organisaatiossa ei tykätä pomoista, niin hyvät lähtevät ja tulee aina vaan huonompia tilalle.