Lue keskustelun säännöt.
Missä kohtaa petitte vanhempienne odotukset? (ei vakava!)
30.11.2020 |
Mun äiti esim yritti saada mua lukemaan tyttökirjoja (Runotytöt ym.), Neiti Etsiviä, Viisikoita ja leikkimään nukeilla ja barbeilla. Hän itse leikki varmaan 15-16 vuotiaaksi asti Barbeilla.
Mä leikin pikkueläimillä ja piirtelin ja maalasin, rakensin legoilla. Sain kyllä Barbi-hevosen. Se kelpasi. Kirjoja luin, mutta lähinnä eläinaiheilla, myöhemmin sitten tuli Harry Potterit ja muu fantasiakirjallisuus.
Itse olen -89 syntynyt, äiti -67.
Kommentit (19)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syntymän hetkellä, kun en ollut poika. Isä pettyi.
En mennyt lukioon, vaan etsin itselleni työpaikan. Työpaikassa tosin viihdyin vain vuoden ja jatkoin opiskelua, mutten lukiossa.
En mennyt lukioon. Myöhemmin opiskelin insinööriksi ja sen jälkeen dippainssiksi.
Kun ilmoitin etten halua lapsia. Äitini jaksaa edelleenkin uhriutua tästä, vaikka ilmoituksestani on aikaa 35 vuotta .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikalailla sillä sekunnilla kun synnyin. Puuttu se roikkuva lärpäke haarojen välistä joka ois nostanut mut jalustalle :D no sen puuttuessa en ollu ees puolikkaan vuohen arvonen :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Syntymän hetkellä, kun en ollut poika. Isä pettyi.
Minä korjasin asemani synnyttämällä monta poikaa. Nyt matriarkan rooli on minun tässä saagassa.
Rakastuin naiseen kahdeksantoista vuotiaana. Äiti syytti itseään huonosta kasvatuksesta ja pelkäsi ettei saa lapsenlapsia. Onneksi äitini on jo hyväksynyt suhteeni. Lapsi tulee ehkä muutaman vuoden päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mennyt nuorena naimisiin ja sain aviottoman lapsen.
Eivät he siis oikeasti ole mitenkään osoittaneet pettymystään edes rivien välistä, mutta nuo asiat on sellaisia jotka he olisivat toivoneet toisin.
Ikinä eivät tosin ole sanoneet mitään poikkipuolista sanaakaan valinnoistani.
Menetin neitsyyteni ennen avioliittoa. Tosin en silloin kun luulivat ja haukkuivat ja ajoivat pois kotoa. Vasta pari vuotta myöhemmin se oikeasti tapahtui. Mut eivät uskoneet silloin eikä myöhemminkään. Eipä paljon ole tullut yhteyttä pidettyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun sain lapsia nuorena, tosin eivät sitä kauaa kauhistelleet kun hyvin pärjättiin. Loppujen lopuksi se onkin ollut parhaiten laskelmoitu valinta naiselle, joka halusi tulla raskaaksi haluamallaan hetkellä eikä odotella epäröivän miehen suostumista, näyttää lapsille miten elämää rakennetaan ja ehtiä vielä unelma-alalleen. Konservatiivinen isäni ei nykyään voisi olla ylpeämpi tyttärestään. Useampi kaveri on ollut tilanteessa, että miehen intoa lasten tekoon saanut odotella. Vähän tuntuu siltä, että miehet innostuu aiheesta kun ovat itsekin vielä kakaroita ja seuraavan kerran keski-iässä.
Kun en ole pitänyt enkä pidä suuria prinsessahäitä kirkossa. Kun naimisiin päädyn, teen sen hyvin pienimuotoisesti ilman hääperinteitä. Äitini olisi tarjoutunut maksamaan ison osan hääkustannuksista mutta en tahdo häitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan kun vietin kolme välivuotta töitä tehden, enkä hakenut heti yliopistoon. Hain kyllä sen jälkeen.
Myöhemmin olen varmaan ainakin hetkellisesti järkyttänyt ottamalla itseäni huomattavasti vanhemman puolison. Ovat tosin jo hyväksyneet suhteeni täysin.
En jäänyt vanhaksipiiaksi häntä passaamaan. Eikä edes miehen kanssa hänen kanssaan asuttu saman katon alla.
En valmistunut yliopistosta vaan muutin ulkomaille, rakastuin ja jäin sille tielleni. Lahjakkuus menee kuulemma hukkaan mutta olen onnellinen.
En edes tiedä. Rivien välistä kumminkin huomaa, että etenkin isäni ei pidä minusta.
Syntymällä.