Mitä teette kouluikäisen kohdalla jos alkaa jostain vaatteesta temppuilemaan? Annatteko heti periksi vai yritättekö siedätyshoitoa?
Meillä 9v tytön tämän syksyn kitinäaiheet TOP2: Ulkohousujen pukeminen ja kypäräpipon käyttö pyöräilykypärän alla kylmällä säällä.
Kommentit (9)
Kyselisin, miksi hän ei halua käyttää niitä. Sitten yritettäisiin pohtia, mikä olisi sellainen ratkaisu joka sopii molemmille.
Antaisin periksi, ei ole iso juttu. Lapseni ei pienenä voinut sietää lähes mitään sukkia joissa oli sauma. Etsin sitten vain saumattomia sukkia.
Voithan antaa lapsen näennäisesti itse valita. Esim. jos ei halua laittaa sitä kypäräpipoa pyöräilyyn, voi sitten mennä kävellen tavallisessa pipossa.
Minä annan aika helposti periksi. Meillä tokaluokkalainen on toistaiseksi suostunut laittamaan ulkohousut ja tavallisen pipon kypärän alle. Kypäräpipoa ei taatusti suostuisi. Eikä käytä hanskojakaan mutta kaipa tuo itse tietää milloin on liian kylmä. En ole aamulla katsomassa millaisissa vaatteissa lähtee kouluun, enkä varsinkaan vahtimassa riisuuko osan heti kulman takana niin ei ole oikein järkevää tapella aiheesta. Toki keskustellaan ja perustelen miksi ne ulkohousut on järkevät tai kumisaappaat kaatosateessa.
En ole kouluikäisiä mihinkään vaatteisiin pakottanut vaan on etsitty sellaiset kompromissit mitkä ovat olleet molempia tyydyttäviä.
Pakottamisessa on se huono puoli, että se ei onnistu. Vai oletko lapsen kanssa 24/7?
Miksi kypärän alle ei voi pukea tavallista ohutta pipoa? Niin minä itse teen ja samoin lapset. Ulkohousut on hankalampi, meillä ollut sääntö, että jos ei halua syksyllä laittaa ulkohousuja, niin pitää olla legginsit ja farkut päällekkäin ja koulussa ei sitten mennä kostealla säällä kiikkumaan, vaikka kaverit menis, koska housut kastuu. Näillä säännöillä on ne ulkohousut menny jalkaan.
Ihan kaikkeen en siis mene mukaan, mutta jonkunverran annan lapsen päättää, koska itse muistan miten inhosin joitakin vaatekappaleita lapsena.
Ratkaisen nämä tältä pohjalta. Lapseni saattaa kuolla milloin vain. Jos nyt vaikka lähdetään siitä, että 20-vuotiaana. Kun muistelen yhteisiä vuosiamme, mitä haluan muistojen olevan? Huumoria, hellyyttä, keskusteluja, yhdessä tekemistä, ymmärrystä ja myötätuntoa? Vai taisteluja päähineen mallista?
Täältä vastakysymys: mitä tekisitte jos lapsi on itse ensin valinnut jotain, mutta ei haluakaan käyttä? Meillä samanikäinen valkkasi itse loppusyksystä kaupasta talvihaalarin, eikä ollut ihan halpa edes, ja siis mietittiin tarkkaan, että se vai kaksiosainen parempi, ja lapsi itse sen haalarin sitten halusi.
Mutta nytpä se ei sitten päälle kelpaisikaan ja tästä sitten eteisessä väännetään :(
No en antaisi heti periksi, mutta kysyisin, mikä niissä tuntuu tyhmältä. Ja perustelisin hyvin, miksi pitää käyttää.