Mistä johtuu, että pääsee yliopistoon, läpäisee pääsykokeet

Liikaa pössytellyt ja motivaatio kadonnut?

Jättää opiskelun viime tinkaan ja alue on niin suuri, että pitäis lukea vähän jatkuvasti. iselläni johtui ainakin tästä, viimeisenä iltana oli hankala omaksua 1000 sivua tekstiä.

Huono opiskelutekniikka. Opiskelija ei tee tarpeeksi työtä omaksuakseen kurssiin kuuluvat asiat.

Jos tekee töitä. ym. sivussa. Ja tosiaan, jos nyt meinaa saada edes sitä kolmosta (voi toki riippua pääaineesta) niin lukea pitää ja paljon. Ja lisäksi kieliasut ym. ovat myös jatkuvasti arvostelun kohteena

Liian vähän hakijoita alalle, jolloin pääsykokeet liian helpot suhteessa opintojen vaativuuteen.

Käytetäänkö niissä myös gaussin käyrää? Eli arvostelu siten, että tulee myös niitä huonoja arvosanoja.

Tyhmentynyt kun alkanut vegaaniksi. Ei kreatiiniä eikä b-vitskuja riittävästi veressä, kuin Homer Simpson.

Riippuu ihan alastakin kuinka helppo ne pääsykokeet on läpäistä ja lähtökohtaisesti sisään haluava niihin tuppaa panostamaan. Osa vaan ei ymmärrä, että ei se työ siihen lopu, kyllä yliopistossa yleensä joutuu työtä tekemään niiden parhaiden arvosanojen eteen. Lukemista ja tekemistä riittää, ja jos siihen ei motivoidu tai omaa hyviä opiskelutekniikoita, lopputulos voi olla tuo että selviää rimaa hipoen.

Itsellä tekniikan opinnoissa (alkoivat 90-luvun alkupuolella) mm. seuraavat syyt:

- Peruskoulun ja lukion läpäisin hyvillä arvosanoilla suhteellisen vähällä työmäärällä. Korkeakoulun pääsykokeet meni läpi tavallaan ylioppilaskirjoitusten siivellä, samalla lukemisella. Korkeakoulun kurssien vaativuus tulikin sitten yllätyksenä, olisikin pitänyt tehdä kovasti töitä pärjätäkseen hyvin. Ja kun tenteistä tuli huonoja arvosanoja, motivaatio koko opintoihin laski.

- Yliopistotason opinnot olivatkin liian teoreettisia omaan makuuni. Loppujen lopuksi ehkä nykymuotoinen ammattikorkeakoulu olisi sopinut itselleni paremmin. Minulla ei vain ollut juuri mitään ennakkotietoa korkeakouluopintojen luonteesta. Sinne vain "kuului mennä", kun "kaikki muutkin" lukioluokaltani menivät.

- Sosiaalinen elämäni vilkastui merkittävästi korkeakouluopintojen alussa. Vapaa-ajan rientoja oli niin arkisin kuin viikonloppuisin ja opiskelijaelämä akateemisine vapauksineen vei voiton pänttäämiseltä.

Valmistuin kyllä lopulta eikä edes rimaa hipoen, mutta kauan siihen meni.