Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Haluan pois tästä paskasta
06.06.2009 |
Mä en vaan jaksa enää tehdä töitä koko ajan. Töitä töissä, kotitöitä kotona. En ehdi tehdä mitään kivaa. En harrastaa, en lukea, en mitään mistä itse tykkäisin. Pennut ja mies ei tee yhtään mitään. Olen viisi päivää työmatkallla ja samat helvetin pyykkipinot odottaa. Mies ehtii illalla istua sohvalla, surffata ja syödä popokornia. Minä kävelen ympäri kämppää,keräilen romuja, täytän/tyhjennän astianpesukonetta, pesen pyykkiä. Lapset tekee jotain omiaan, en ehdi niiden kanssa tehdä mitään. Aamulla töihin ja töistä töihin, elämä on ihan paskaa eikä mulla ole enää ikinä kivaa.
Kommentit (20)
sohvalle syomaan sita popkornia, ei kenenkaan tartte yksin uhrautua ja tehda kaikkia hommia. marttyyri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sohvalle syomaan sita popkornia, ei kenenkaan tartte yksin uhrautua ja tehda kaikkia hommia. marttyyri.
Mutta kai sitä on joskus pakkko siivota, puhtaita vaatteitakin on oltava. Helppo on uhota, mutta käytännössä se tietäis sitä, että tulis kohta lastensuojeluväki hakeen muksut pois tästä sikolätistä.
sohvalle syomaan sita popkornia, ei kenenkaan tartte yksin uhrautua ja tehda kaikkia hommia. marttyyri.
Mutta kai sitä on joskus pakkko siivota, puhtaita vaatteitakin on oltava. Helppo on uhota, mutta käytännössä se tietäis sitä, että tulis kohta lastensuojeluväki hakeen muksut pois tästä sikolätistä.
Kuka siellä pitkin kämppää kävelee ja keräilee toisten rojuja, ellet sinä? Mikset istu perseellesi sohvalle, avaa popparipussia ja surffaile? Miehesikin tekee niin, eikä kukaan ole vielä kuollut tms.
Ja sitten, kun muutkin perheenjäsenet huomaavat, ettei puhtaita vaatteita ole ja kämppä lilluu paskassa, voitte ehkä PERHEENÄ istua alas ja keskustella siitä, kuka tekisi mitäkin.
Miksi hemmetissä alistut kotiorjaksi. Mitäs, jos töiden jälkeen et menisikään pyykkikorin vaan lastesi luo, ja kysyisit, lähdetäänkö vaikka yhdessä piknikille ja pyöräretkelle luontoon. Mitä, jos töiden jälkeen avaisit sen romaanin?
Kyllä perheellisiä ihmisiä on muitakin, ja kovasti he ehtivät kuitenkin harrastaa, tavata ystäviään ja viettää aikaa lastensa kanssa. Tietenkään eivät samassa määrin kuin perheettömät sinkut, mutta kyllä se on ihan omasta toiminnasta ja asenteesta kiinni, mitä ansiotyön (okei, se täytyy kaikkien hoitaa) lisäksi elämällään ja ajallaan tekee.
Mun elämä on samanlaista, muttei ole rahaa siivoojaankaan. Jos olisi hankkisin heti, mitkään keinot, puhuminen, työnjaon yrittäminen tms. ei auta. olen kyllä jo luovuttanut ja esim. jätän viikolla järjästämättä ja siivoatta ja menen sitten lenkille, ei mene hermot niin herkästi. Siivoan raivon vimmalla viikonlopuksi. Mutta ei tää hauskaa ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kurjaa jos ihminen tuntee että hänen elämänsä vaan valuu käsistä eikä voi tehdä muuta kuin töitä. Eniten näissä kuitenkin ihmetyttää se, että lapsista puhutaan useimmiten monikossa. Niitä on siis hankittu useampikin tuollaisen luuserin kanssa. Se mies ei varmaan 2-3 lapsen symtymän jälkeen ole ruvennut avuttomaksi vaan ollut semmoinen alusta asti. Tai sitten on puhtaasti hyväksikäyttävä kusipää.
Eikö ne osaa itse kerätä sotkujaan. Meidän muksu on parivuotiaasta lähtien vienyt pyykit pyykkikoriin ja kerännyt päivän päätteeksi lelut omille paikoilleen. Se on niin kuin toimintamalli meidän kotona. Ja nyt kouluikäisenä hän tyhjentää tiskikonetta, imuroi, pyyhkii pölyjä jne. viikkorahansa eteen, sillä TOTTA KAI perheessä KAIKKI tekevät osansa kodin ylläpidosta. Kukin ikätasonsa ja resurssiensa mukaan.
Ja mikä ihmeen lurjake turhake sinulla on miehenä, jos hän ei tee mitään? Mikä oikeus hänellä on sen enempää kuin sinulla istua sohvalla ja toisaalta mikä velvollisuus sinulla on toimia siivoojana sen enempää kuin hänellä?
Ota huomioon, että lurjakkeita vapaamatkustajia kyllä maailmaan mahtuu, tyhmä on se, joka antaa heidän vapaamatkustaa omalla siivellään. Minun ei tulisi mieleenkään jakaa elämääni kumppanin kanssa, joka ei tee omaa osuuttaan arjessa! Siis ei mahdu päähän, miksi kukaan täyspäinen siivoilisi ja uhraisi itsensä ja samalla katselisi, kun toinen perheen aikuinen möllöttää sohvalla.
Ihan tosi. Ota nyt vähän vastuuta elämästäsi. Kuka sinut PAKOTTAA tekemään aina kaiken ja elämään elämääsi noin? Oletko koskaan edes miettinyt, miksei se kaikilla äideillä ole tuollaista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta tiedättekö, olen kokeillut monenlaista. Olen ollut myös puoli vuotta siivoamatta. Kukaan muukaan ei siivonnut. Mies totesi vain päivittäin, että pitäisi siivota. Olen nyt just tosi väsynyt, lamaantunut ja tympiintynyt tähän kaikkeen. Mutta poispääsyä ei ole. Koko elämä on yhtä pakkoa ja pitäis-pitäis.
jätä mies sinne paskansa sekaan ja lähde lasten kanssa muualle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se mies ei varmaan 2-3 lapsen symtymän jälkeen ole ruvennut avuttomaksi vaan ollut semmoinen alusta asti. Tai sitten on puhtaasti hyväksikäyttävä kusipää.
Mies teki ennen lasten syntymää. Mutta ei siitä sen enempää.
jätä mies sinne paskansa sekaan ja lähde lasten kanssa muualle.
Mihin mä lähtisin? Miksi mä ottaisin nuo kakarat mukaan, yhtä lailla ilman miestä kaikki ois mun hoidettava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on teidän ratkaisu asiaan viisaat? Ymmärrättekö, että ei yksinkertaisesti voi jättää siivoamatta? Meidän ovella ainakin käy lasten kavereiden vanhempi lastaan hakemassa, enkä todellakaan voi heille sitä kaaosta näyttää.
jonnekin halpismajotukseen - asuinpaikkakunnasta riippuen vaikka jonnekin hostelliin vaikka viikon ajaksi. Voit käydä työssä normaalisti mutta mies voi olla kotona lasten kanssa.
Älä ilmoita mitään, katso koska alkavat soitella perään. Sano että takaisin et tule ennen kuin kämppä on siivottu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeesti, tämä helpottaa ainakin hiukan!!
Nim kokemuksella
(äläkä aattele ettei sul ole rahaa, se on sun miehesi osuus kotitöistä, sillä pitää olla siihen varaa tai tehdä ite)
paitsi en ole töissä. En kerkeä koskaan mitään muuta kuin hoitamaan kotia ja lapsia. Omaa aikaa ei ole yhtään. Joka päivä koitan löytää jotain ilon aiheita elämästä, mutta en niitä enää löydä. En myöskään löydä enää itestäni mitään hyvää. Tuntuu että kaikki kaatuu päälle. Mä olen lihonu parissa kuukaudessa yli 10 kiloa ja sekin vaivaa. Aikaa ei ole mennä edes puolen tunnin lenkille. En voi jättää lapsia ilman hoitoa kotiin, mutta ei ole ketään kuka heitä sen aikaa kattoisi. VAuva on todella kiinni mussa, ei viihdy hetkeäkää muualla kun sylissä. en kerkeä hoitaa itteäni, en tehdä yksinkertasesti muuta kun pitää taloa kasassa ja huolehtia siitä että kaikki muut ovat tyytyväisiä. Kyllä tästä pois haluaa, en vaan tiedä mikä mua estää. Tuntuu ettei ketään kiinosta, mulla ei ole kavereita ei mitään. Mutta tässä sitä vielä ollaan, en tiedä kuinka kauan. Kun en ole nukkunukkaan moneen moneen yöhön.
En ole näemmä ainoa, jolla elämä on pelkkää paskaa:(
Mä kyllä hoidan kodin kun kotona olen, mutta töissä kun käyn niin hommat jaetaan puoliks. Meillä kolme lasta. Ja aikaa jä kyllä muuhunkin kuin siivoamiseen. Teen päivällä siivoamiset, ruoanlaitot, pyykinpesut yms. Mies kun tulee kotiin saa hän hetken hengähtää ja syödä, sitten minä menen lenkille koiran kanssa. Ilta sitten puuhaillaan mitä ehditään harrastusten mukaan. Mutta joskus on mies maininnut miten helpolla pääseen kotona ollessa, tähän olen vastannut että vaihdetaan vaan osia. Joka tarkoittaa sitä että sinä hoidat kaikki kotityöt ja kun minä tulen töistä ei minun tarvitse tehdä kotihommia vaan voin keskittyä lapsiin ja harrastuksiin. Tuo on autanut niin ettei ole mutinaa kuulunut...
Ai minnekö lähtisit? No, omaan asuntoon, vaikka kaupungin vuokrakämppään, jos rahat ovat tiukassa.
Ja miten niin kaikki olisi sielläkin sinun vastuullasi? OPETA lapsesi hoitamaan oma osuutensa (ei ihme, jos eivät tätä opi, jos perheen toinen aikuinenkaan ei kanna minkäänlaista vastuuta perheen yhteisistä asioista ja taloudenhoidosta). Et todellakaan tee lapsillesi mitään palvelusta opettamalla heille perhemallia, jossa yksi uhrauruvana ja katkerana pitää taloutta pystyssä yksin, hampaitaan kiristellen ja elämäänsä vihaten! - Terveessä perheessä kaikki tekevät osansa pakollisista kotitöistä ja huolehtivat toistensa jaksamisesta.
Ja jos lähtisit, sinulla olisi
a) pienempi kämppä siivottavana ja vähemmän tavaraa
b) ei miestä sotkemassa (yksi aikuinen ihminen kuormittaa aika paljon tiskien, pyykkien, ruokahuollon ym. merkeissä)
c) mahdollisuus tosiaan opettaa niille lapsille vastuun jakamista ja oma-aloitteisuutta
d) todennäköisesti vapaapäiviä, jolloin lapset ovat isällään ja jolloin isä joutuu kantamaan kaiken vastuun ja sinulla on TÄYSIN OMAA AIKAA
Ihan tosi, aivan turha sanoa, että tämä nyt vain on sinun kohtalosi. Paskat. Mutta tietty, jos haluat tuhlata ainoan elämäsi inhoten arkeasi, siitä vaan.
Terveisin: yhdestä toimimattomasta kuviosta lähtenyt, enkä koskaan sitä katunut. Arjessaan ihmeellisen onnellinen, iloisessa perheilmapiirissä asuva ex-valittaja
Pyydä miestäsi kirjaamaan paperille, mitä hänen mielestään kotona pitää tehdä ja tee itse sama lista. Sitten sovitte, kumpi ne tekee. Näin aion itse tehdä kun menen töihin. Muuten minulle jää kaikki lapsen hoitoon viemisestä lähtien.
Voisi olla aika mielenkiintoista päästä vertailemaan eri pariskuntien listoja. Jos toisen mielestä mankelointi on tärkeää niin tekee sen sitten itse. Meillä toimi ainakin hyvin vuorottelu, toinen tekee ruokaa ja toinen hoitaa tiskit jne. Pyykkejä mies ei pese enkä haluakaan kun pelkään, ettei osaa oikeasti lajitella herkempiä vaatteita käsipesuun.
Alue: Aihe vapaa
ei kenenkään tarvitse koko taloutta yksin hoitaa.