Arvaako nuoresta, kuka jää naimattomaksi?

Mä ainakin ajattelin aina, että kaikki ajattelee minusta niin. En itsekään tajua, mitä kukaan näkee niissä ihmisissä, joilla on joku, paitsi hyvin harvoin.

Enkä sitten olekaan sellaista ihanaa, jalat alta vienyttä suhdetta ja kumppania koskaan saanutkaan. Tai ketään, joka olisi ollut veroiseni ja yhtä hyvä.

Monilla täälläkin on ollut kumppani, joka on ainoastaan aiheuttanut mutkia heidänkin tielleen. Onnea niistä. Itse olen kaikki sellaiset ainakin väistellyt.

No minusta ajateltiin niin, kun mulla on jalkavamma ja olin jonkin verran ujo nuorena. En jäänyt vanhaksi piiaksi. Sen sijaan paras kaverini jäi. Hän on fyysisesti terve, mutta aivan valtavan ujo ja hiljainen. Minä opin ujoudestani pois teini-iässä ja opin juttelemaan.