Kritisoivatko teidän muiden kolmekymppisten äidit valintojanne?
Oma äitini ei pidä esimerkiksi siitä, että vaalennan/värjään hiuksiani ja saan kuulla hänen tivaavia kysymyksiä siitä miksi "taas värjään" ikään kuin olisin joku teini-ikäinen. Onko tämä ihan yleistä että äidit kritisoi aikuisten lastensa elämää?
Kommentit (5)
Oma äitini ei tykkää kun suostun tekemään koulutustani vastaamatonta työtä (en ole saanut koulutustani vastaavaa). Hänen mielestään minun olisi parempi pysyä työttömänä ja hakea vain alan töitä ja täydennyskouluttautua. Sen sijaan teen aivan muita hommia ja suunnittelen paremmin työllistävän alan opintoja.
Meidän äiti on sellainen suorittaja, että hänellä on oikea mielipide kaikkeen ja se pitää sanoa ääneen. Yrittää olla vain avuksi, mutta ei hoksaa sitä, että esittää mielipiteensä myös silloin, kun sitä ei ole kysytty. Esim. lasten vaatteiden väri tai se, ettei jatkuvasti siivota jotain.
Tytärten puolisot tekee yleensä kaiken väärin, koska miehet ei vaan osaa tehdä mitään oikein, jos nainen ei neuvo. Vähän raskasta välillä, mutta ymmärrän, miksi on sellainen, kun tunnen isovanhempani ja isäni. Välillä täytyy sanoa takaisin, kun oikein lähtee kierroksille jutut.
Oon kohta jo 40, mutta arvostelee. Ihan sama mitä teen, niin kaikki aiheuttaa tuhahtelua. Mitään muutoksia ei saa elämäänsä tehdä.
Kolmekymppisenä pitäisi jo olla puoliso, omakotitalo (vähintäänkin rakennusvaiheessa), lapsia tulossa, vakityö ja perheauto. Kerrostalosinkkuilu on äitini mielestä "vaihe" ja on lapsellista edelleen roikkua siinä vaiheessa. Jokaisella tapaamisella voi muistuttaa, että en tästä nuorenekaan.
Up