Tentti ja ahdistus

Mene sekasin chattiin

Ei se maailma kaadu yhteen tenttiin. Ajattele enemmän niin, että se kurssi on itseäsi ja elämääsi varten eikä vain sitä arvosanaa varten.

Olet tärkeämpi kuin se tenttiarvosana, vaikka tentissä tuli epäonnistuminen, niin se on vain yksi kärpäsen kakka, ei iso juttu. :) Mieti, että kyllähän tentti voisi mennä huonosti, jos on vaikka nukkunut huonosti, on kipeä olo tenttiä tehdessä tai vaikka murhetta elämässä juuri silloin kun piti lukea siihen. Eli se on ihan tavallista, ettei syystä tai toisesta aina onnistu. :) Älä huoli, ihminen hyvä <3

Muistutan vain, että epäonnistuminen ei kaada maailmaa. Itsestänikin tuntuu joskus epäonnistumisen hetkellä aivan kamalalta, mutta itselleen kannattaa opetella sanomaan siinä hetkessä hyviä asioita. Epäonnistuminen ei kaada maailmaa, tentit voi uusia ja vaikka millä tavalla epäonnistuisi tai mokaisi, jokainen meistä on virheistään huolimatta rakastettava, arvokas ja aivan sopiva ja riittävä ihminen. Kaikki tekevät virheitä, se on inhimillistä, ja kun rupeaa miettimään, täydellisyys olisi aika kamalaa.

Suosittelen avun hakemista. Se ei ole epäonnistumisen tai heikkouden merkki, vaan itsestään välittämistä. Se on mielestäni hieno asia.

Tsemppiä tentteihin ja elämään muutenkin!

Kieltämättä kuulostaa kyllä kohtuuttomalta reaktiolta. Olet sentään korkeakoulussa ja ilmeisesti ihan kykenevä ja kyvykäs hoitamaan opintojasi, ei siis hätää. Hae nyt kuitenkin vaikka opiskeluterveydenhuollon kautta juttuseuraa ja tukea itsellesi. Ei elämä voi yhden epäonnistuneen tenttivastauksen vuoksi romahtaa.

Tiedän, miten ahdistavaa on perfektionistille, kun kokeesta tulee huono arvosana. On kuitenkin hyvä totutella myös siihen, että kaikki ei aina onnistu ja kohdata siitä seuraava ahdistus. Se ahdistus kyllä helpottaa lopulta. Kun siedätät itseäsi pikkuhiljaa, niin pian huomaat, että eipä se yksi huonosti mennyt tentti lopulta merkannutkaan mitään.

Menet uusimaan.

Ei haittaa, jos kuitenkin läpi menee.

Rauhoitu. Tentin voi uusia. Kukaan ei kuole eikä maailmasi romahda. Sinä valmistut ja maailma jatkaa radallaan.

Mä olen aina vihannut tenttimistä ja ennen sain paniikkikohtauksia ennen tenttejä. Nyt sentään pystyn menemään tenttiin, mutta tää olo ei helpota yhtään. Tää oli vielä viimeinen tenttikerta, koska en ole uskaltanut mennä tenttiin epäonnistumisen pelossa.

Kiitos kaikille kauniista sanoista.

Ap

Ei sinun tarvitse olla täydellinen. Sen kun hyväksyt, elämäsi muuttuu paljon helpommaksi.

Ensinnäkin, todennäköisesti mokasit vähemmän muin luulet. Toisenakin, tenttien mokailu on normaalia. Mene uusintaan kun sellainen on. No big deal.

Näitähän ei niin vaan uusita tosiaan kun on viimeinen kerta. Mä en ole sinänsä perfektionisti, mutta mun on vaikea sietää tätä epäonnistumisem tunnetta. Liitän sen heti kaikkeen muuhun.

Et Ap kertonut kuinka monetta kertaa olit tekemässä tenttiä. Itse muistan erinomaisn hyvin, että yliopistolla ollessani oli joitain tenttejä, joita  lähes jokainen teki vähintään kahdesti, monesti useamminkin kuin kaksi kertaa, jotta suoritusmerkintä, monesi rimaa hipoen tuli saavutettua.

Kun ao tenttejä järjestettiin vuoden aikana vain neljästi ja sitä ennen oli suoritettava pakolliset harjoitukset kahdesti vuodessa, niin varmasti joidenkin valmistuminen mahd. saattoi viivästyä ao. kurssien johdosta.

Mutta toisaalta vaihoehtoisia suoritustapoja ei ollut. Oli vain joko otat tai jätät. Kyllä tällainen toimina välillä kiukutti enemmän kuin paljon Ehkä se opetti jonkinlaista mielenlujuutta ja päättäväsäisyyttä.

Vähän samaan tapaan kuin moni vuosikurssilaiseni, jotka olivat hakenee opiskelupaikkaansa ainakin kaksi useimmat kolme tai jopa useammankerran. (En minäkään opiskelupaikkaa ensimmäisella hakukerralla saanut)

Vaan kun paikan olin saanut sitä saatoin aatella ja uskao, että kyllä kaikista muustakin vielä selviäsin. Toki opintojen aikana tätä uskoa, jonkin kerran koeteltiin    Valta osa lienee nyt muutamaa kymmentä vuotta myöhemmin selvinnyt ja ns. valmistunut opinnoistaan.

Ei kaikki. Ne, jotka eivät ikinä yrittäneet ja olleet valmiita tekemään toisinaan rankasti töitäkin, niin tuskin saivat edes opiskelupaikkaa. Ei (yliopisto ja korkeakoulu) opiskelun edes kuulu aina olla vaivaona ja helppoa; mitä silloin edes aina oppisi, jos se olisi täysin vaivatonta.  Enkä nyt tarkoita, että olsi itseisarvo tehdä opinnoista vaikeita ja hankalia.  

Lujasti tsemppiä!  

Se on vain yksi tentti. Kuukauden päästä asia tuntuu täysin merkityksettömältä. Elämä jatkuu. Aina ei voi onnistua, ei vaikka miten yrittää 😊

Vierailija kirjoitti:

Et Ap kertonut kuinka monetta kertaa olit tekemässä tenttiä. Itse muistan erinomaisn hyvin, että yliopistolla ollessani oli joitain tenttejä, joita  lähes jokainen teki vähintään kahdesti, monesti useamminkin kuin kaksi kertaa, jotta suoritusmerkintä, monesi rimaa hipoen tuli saavutettua.

Kun ao tenttejä järjestettiin vuoden aikana vain neljästi ja sitä ennen oli suoritettava pakolliset harjoitukset kahdesti vuodessa, niin varmasti joidenkin valmistuminen mahd. saattoi viivästyä ao. kurssien johdosta.

Mutta toisaalta vaihoehtoisia suoritustapoja ei ollut. Oli vain joko otat tai jätät. Kyllä tällainen toimina välillä kiukutti enemmän kuin paljon Ehkä se opetti jonkinlaista mielenlujuutta ja päättäväsäisyyttä.

Vähän samaan tapaan kuin moni vuosikurssilaiseni, jotka olivat hakenee opiskelupaikkaansa ainakin kaksi useimmat kolme tai jopa useammankerran. (En minäkään opiskelupaikkaa ensimmäisella hakukerralla saanut)

Vaan kun paikan olin saanut sitä saatoin aatella ja uskao, että kyllä kaikista muustakin vielä selviäsin. Toki opintojen aikana tätä uskoa, jonkin kerran koeteltiin    Valta osa lienee nyt muutamaa kymmentä vuotta myöhemmin selvinnyt ja ns. valmistunut opinnoistaan.

Ei kaikki. Ne, jotka eivät ikinä yrittäneet ja olleet valmiita tekemään toisinaan rankasti töitäkin, niin tuskin saivat edes opiskelupaikkaa. Ei (yliopisto ja korkeakoulu) opiskelun edes kuulu aina olla vaivaona ja helppoa; mitä silloin edes aina oppisi, jos se olisi täysin vaivatonta.  Enkä nyt tarkoita, että olsi itseisarvo tehdä opinnoista vaikeita ja hankalia.  

Lujasti tsemppiä!  

         

Ensimmäistä kertaan, koska tosiaan minulla on tosi paha tenttipelko. Olen pari kertaa saanut paniikkikohtauksen tentissä ja menettänyt muistini täysin. Sen takia venytän (huono tapa) tenttejä viimeiseen asti, koska pelkään niin paljon, että muisti pettää ja epäonnistun. On vaan jotenki kauheaa, kun kävelin tentistä ulos (aikaa olisi ollut vielä), niin salin ulkopuolella muistin tasantarkkaan oikean vastauksen.

Kiitos tsempeistö.

Ap

Haluan kertoa teille, että tentistä olin saanut 3. Kiitos kaikille tsempeistö. Mun reaktio oli ylimitoitettu.