Lue keskustelun säännöt.
Onko muita joilla jatkuva vitutus?
18.04.2009 |
Minn on ainakin ihan hirveän vaikea nauttia arjesta. Kaikki on suorittamista eikä mikäänn tunnu hyvältä. Lapsiperhearki on raivostuttavaa ja kuluttavaa ja kauhean kahlitsevaa. Elämä menee eteenpäin hirveällä työllä ja tuskalla ja koko ajan saa olla puremassa kileen ettei kaiken kiireen ja vitutuksen keskellä tiuski jatkuvasti lapsille tai pura koko ajan huonoa oloaan puolisoonsa... Miten te selviätte? Olenko ainoa jolla on olo, että on roolissa johon ei mahdu? Joka ei riitä, joka vain syö?
Kommentit (6)
sitten sitä elämää on korjattava siihen suuntaan, että tuntuu paremmalta.
Teet sellaisia valintoja ja ratkaisuja, joilla pääset kohti parempaa elämää. Vaikeinta on aloittaa uusi aika, mutta muuten siihen ei pääse. Paisti opettelemalla olemaan tyytyväinen nykytilaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ehkä sun vitutus kumpaa siitä, kun omat tarpeet jää AINA sivuun??
käykää raivoisilla juoksulenkeillä, syökää terveellisesti, pitäkää yhteyttä ystäviin, harrastakaa paljon seksiä. noilla ohjeilla mä vältän karikot parhaiten.
tuntuu siltä, että istuu vaihtopenkillä ja elämä liukuu ohitse. Ristiriitaista, koska vauva on tuonut suurimmat ilon tunteet, mutta kotona olo saa sekoamaan. No onneksi menen takaisin töihin syksyllä
joka onneksi loppui noin puoli vuotta sitten. Minusta tuntuu, että olen varsinkin puolison seurassa huonolla tuulella aina, nyt jo siis monetta vuotta. Lasten kanssa jaksan joskus edes olla ns. oma itseni, mutta kyllä nekin osaa joskus ärsyttää toden teolla. Muuten elämäni on tosi helppoa, teen ihan sopivasti töitä ja näen kavereitakin vähintään kerran viikossa. Kunto on huono, muttei toivoton. Oiskohan mulla jo vaihdevuodet? En ole kuin 35-v...
mutta mun vitutus taitaa johtua siitä ettei ole omaa aikaa ollenkaan. miehellä kyllä on mutta ei minulla. ja eilen tämä kehtasi sanoa minulle: "onhan sulla omaa aikaa joka päivä melkein 2 tuntia kun lapset nukkuu". joo hirveen omaa aikaa kun saa kusisukassa kävellä koko ajan ettei lapset vaan herää eikä voi lähteä mihinkään. olen kirjaimellisesti 24/7 lasteni kanssa, aina ja kaikkialla.
ei siinä muuten mitään mutta kun jokainen aikuinen tarvitsee edes sen tunnin viikossa omaa aikaa. että saa tehdä OMIA juttuja. lapset ovat aivan ihania mutta... kaipaisin todellakin välillä edes jotain muuta. ihan vähän vain.