Miltä tuntuu saada tietää että omaa lasta/nuorta kiusataan?

Eiköhän se ole selvä, että on ikävää.

.

,

Todella pahalta, itseäni sattui ihan fyysisesti. Se on raastavaa, ihan hirveää.

Pahin mahdollinen uutinen vanhemmille, tietenkin.

Äitini ei välittänyt pätkääkään. Jotkut saavat nautintoa lastensa kärsimyksestä.

Vierailija kirjoitti:

Äitini ei välittänyt pätkääkään. Jotkut saavat nautintoa lastensa kärsimyksestä.

Minun isäni naureskeli ja moitti minua, että mitäs olet tuollainen. Hänen puheistaan päätellen hän on ollut itse myös kiusaaja kouluaikoina ja edelleen tykkää arvostella ihmisten ulkonäköä esimerkiksi.

Se olisi kovin ikävää kiusaajalle, kiusaajille.

En uskonut aluksi. Ajattelin, että lapsi on ymmärtänyt väärin tai tulkitsee asioita negatiivisella tavalla. Sovittiin sitten, että isä kävelee koulumatkan muutaman metrin jäljessä ja seuraa, mitä tapahtuu. Opetettiin, mitä sanoa ja tehdä jos häiritään, ja taisi isäkin kommentoida kiusaajille muutaman sanasen.

Itsellänihän ei lapsia ole, mutta muistan sen kun kerroin vanhemmilleni ala-asteella ollessani, että minua kiusataan ja ei ole kavereita, äitini otti sen silloin aika raskaasti. Niistä kiusaamisista sitten aina infottiin koulua ja vähän väliä sai olla selvittelemässä jotain kiusaamisia. Suht hyvin se kiusaaminen kyllä loppui kun niihin sitten puututtiin.

Voisin kuvitella, että jos minulla olisi lapsi jota kiusataan niin se tuntuisi todella pahalta, koska siihen osaisi melko hyvin samaistuakin omien kokemusten kautta.

Terveisin Naispelko27