Ennen ihmiset salailivat sairauksiaan, nykyään niistä kailotetaan somessa ja kerjätään huomiota

Miksi ei? Tuskin kuolema on sen kauheampi vaikka sen jakaa muiden kanssa.

Totta.

Ja ne joilla ei oo sairauksia joilla valitella elämänsä rankkuutta ja kerjätä sääliä, väsäävät tunteisiin vetoavia epämääräisiä pitkiä sepustuksia siitä kuinka "nyt on niin rankkaa ja vaikeaa elämässä ja isoja haasteita ja romahdus ja burn out, mutta... (tähän perään kliseisiä korulauseita siitä, kuinka periksi ei anneta ja tästä kyllä noustaan kun päätetään lujasti ammentaa positiivista energiaa ja pilvien hopeareunuksia yms)"

Ou. Mai. Kaad.

Mä edelleen salaan sairauteni, että on meitäkin.

Vinkuti vinkuti.

Itse haluaisin kertoa. Ymmärtäisivät ihmiset vähän paremmin miksi en usein jaksa mitäkin ja miksi en ole parisuhteessa. En kuitenkaan kehtaa, kun eihän siellä somessa saa kertoa kuin positiivisia pintaliitoasioita. Tuo sairaus, jonka takia en ole parisuhteessa menis niin intiiimiksikin, että sitä en siltikään kehtais, mutta pari muuta haluaisin kertoa.

Sairas elää erilaista elämää kuin terve.

Haluaa tulla ymmärretyksi. Ihan hyvä, että nykyään kehdataan.

Ennen ei kerrottu esim syöpää sairastavalle lapselle hänen omaa diagnoosiaan, koska olisi ollut liian rankkaa kuulla! Myös jos sisarus tai kaveri menehtyi sairauteen, syy saattoi jäädä hämmentäväksi mysteeriksi lapselle, kun ammattilaiset suositteli lapsen suojelemista ylimääräiseltä tiedolta.

Ihan hyvä vaan. Itse olen puhunut masennuksestani somessa. Ei voisi huomio tai sääli vähempää kiinnostaa mutta tein sen siksi koska jotkut häpeävät masennusta ja uupumusta ja salailevat niitä, mutta voivat ehkä päivitykseni myötä kehdata lähteä terapiaan tai vaikka puhuttua jollekin läheiselle.

Miksi salailu ja häpeily olisi jotenkin parempaa?

Mä olen itse saanut niin paljon väärinkäsityksiä ja paskaa niskaani elämäni aikana ihan syyttä. Joten aloin kertoa mikä sairaus mulla on ollut. Saivat hävetä itseään silmät päästään se sakki. Itseolen kymmeniä vuosia pitänyt salassa ja kärvistellyt. Nyt riitti ei enää koskaan. Elämä on täynä valintoja joskus kuules on ihan hyvä asettaa se kaapin paikka niille jotka kuvittelee että heillä vaan on vaikeaa ja että he voivat käyttäytyä ihan miten mielivät toisia kohtaan. Puhukaa ihmiset tuo on ihan epäempaattisien kiusaajien kommentti tuo että on muka vikinää lun he itse sitten menettää oikeutuksiaan olla toisille ilkeitä joko seläntakana tai edessä.

Sehän on hyvä asia. Minusta kuitenkin tuntuu että harvempi sitä tekee. Maailma on muuttunut sellaiseksi että elämä on lähes kokonaan somessa ja somessa saa näyttää vain positiivisia asioita, luoda sellaista kiiltokuvaelämää. Ei hme sitten kun ihmisillä on masennusta ja mt-ongelmia. Myös huonoja asioita pitäisi voida jakaa, kertoa jopa julkisestikin. Sillain se henkinen hyvinvointi säilyy. Nykyään sitä enemmänkin säikähdetään, jos joku avautuu jostain ja käsketään mennä puhumaan terapeutille. Onko se normaalia kysyn vain. Ei vuosikymmeniä sittenkään millään terapeuteilla käyty, olen varma että negatiivisista asioista uskallettiin puhua silloin rohkeammin. Ei säikähdetty jos joku avautui vaikka sairaudestaan.

Valtavirta kirjoitti:

Mä olen itse saanut niin paljon väärinkäsityksiä ja paskaa niskaani elämäni aikana ihan syyttä. Joten aloin kertoa mikä sairaus mulla on ollut. Saivat hävetä itseään silmät päästään se sakki. Itseolen kymmeniä vuosia pitänyt salassa ja kärvistellyt. Nyt riitti ei enää koskaan. Elämä on täynä valintoja joskus kuules on ihan hyvä asettaa se kaapin paikka niille jotka kuvittelee että heillä vaan on vaikeaa ja että he voivat käyttäytyä ihan miten mielivät toisia kohtaan. Puhukaa ihmiset tuo on ihan epäempaattisien kiusaajien kommentti tuo että on muka vikinää lun he itse sitten menettää oikeutuksiaan olla toisille ilkeitä joko seläntakana tai edessä.

Itsellä on kans se kokemus, että kun sairauksistaan ei kerro, niin ihmiset alkaa pitämään laiskana sossun elättinä. "Kun ei se töissäkään käy, kotona vaan makaa kaiket päivät."

Koskee vain naisia. Miehenä ei saa puhua sairauksistaan tai kaikki vain sylkee päälle.