G:Käsi ylös, kuinka moni ei olisi uskonut tällaiseen talousromahdukseen?

Kuinka olet varautunut? Kuinka olet muuttanut kulutuskäyttäytymistäsi?

Mitä tekisit toisin?

Mä olin kyllä varautunut tähän henkisesti ja varoitellut täälläkin, mut olin kai jotenkin pahanilmanlintu.



Meillä on varauduttu myös taloudellisesti:

1) mies möi osakkeensa ja rahastonsa tuossa 2,5 vuotta sitten

2) mies möi firmansa tuossa 1,5 vuotta sitten

3) mies vaihtoi pitkän ja kapean leivän pariin 1,5 vuotta sitten

4) oltiin säästetty mökkiä varten rahat, mutta pistettiinkin ne puoli vuotta sitten sileäksi ja maksettiin asunto- ja tonttilainat pois

5) ollaan aloitettu lokakuussa osakkeiden osto ja tammikuussa rahastojen osto



Kulutuskäyttäytymistä ollaan muutettu tosiaan niin, että mökkiprojekti on jäissä, siihen ei ole rahaa ja velkaa ei tee mieli ottaa ja pitää miettiä tarkkaan, että miten sen uskaltaa ostaakaan ettei käy niin että rahat häviää, muttei mitään saa vastineeksi.



Mitään en tekisi toisin.



Olen seurannut nyt kohta vuoden talousasioita tosi tarkkaan ja hirmuisen mielenkiintoista on ollut. Ei paljon mielenkiintoisempaan aikaan olisi varmaan voinut aloittaa harrastusta.

Ei kai se voi kenellekään yllätyksenä tulla?? Pienempiä tai isompia lamoja on Suomessa koettu noin kerran kymmenessä vuodessa. Niin kauan kuin ei suunnitelmataloudessa eletä, sama jatkuu. Euroalueeseen kuuluminen tosin saattaa hiukan hillitä vaihtelun jyrkkyyttä, se nähdään pian.

Huvitti jo vuosi sitten kun täällä oli kirjoituksia, joissa kehotettiin ottamaan asuntolainaa tottakai, koska asuntojen hinnat tottakai vain nousee eikä mitään rajaa ole, talouskasvu jatkuu ja euro/euroalue pysyy hamaan ikuisuuteen asti vakaana.



Niitä, jotka oli toista mieltä, avoimesti pilkattiin ja näiden "varakkaiden" ylimielisyyden saattoi haistaa kilometrin päähän.



Sitä se massahysteria teettää.



Oikeasti suurimman osan elintaso on ollut kuplan päälle rakennettu, ihan koko ajan.

- Olen tehnyt työni todella hyvin ja ahkerasti. En olisi ensimmäinen irtisanottava, jos firmassani siihen päädyttäisiin. Alallani tarvitaan tosin aina päteviä osaajia. En hankkiudu työssäni kahnauksiin, sanaharkkoihin tai ole negatiiviskriittinen.

- Lainat ovat suhteessa perheen tuloihin, toisenkin palkalla hoituisivat.

- Olen opiskellut toisen tutkinnon työn ohessa eli kasvattanut osaamispääomaani.

- Säästämme joka kuukausi palkasta sivuun. Ostamme osakkeita nyt halvalla.

- Asun pk-seudulla, täällä ei olla yhden papertitehtaan varassa

- Perhekokomme on taloudellinen eli vain pari lasta



Ihan eniten tähän voi mielestäni vaikuttaa tarkkailemalla kuinka hyvin hoitaa työnsä. Onko työpaikan kriittisin tyyppi, onko aina joku pielessä? Hoituuko hommat hyvin? Onko lähestymistapa proaktiivinen? Vaikka firma menisi nurin, hyvää suositellaan ja sana kiirii..

Näistä Salon, Kuopion, Kiihtelysvaaran ja Jyväskylän ym. maalaispitäjien kivi- ja kannustaloista täällä varoittelin, mutta kuulemma turhaan.



Isolla osalla on asiat hyvin nyt ja jatkossa, mutta landelle kallin talon rakentaneet eivät saa taloaan millään kaupaksi kylän tyhjetessä hyvätuloisista.

sen takia emme ottaneet velkaa.



Asuntojen hinta laatu-suhde karkasi käsistä -emme ostaneet omaa, vaan asuimme vuokralla, ja säästämme edelleeen.

Me odotettiin sitä jo 1,5 vuotta sitten kun jenkkitalous rapautui. Myytiin osakkeet ja rahasto-osuudet sievällä voitolla ja pistettiin isomman asunnon hankinta jäihin. Nyt odotellaan, että asuntojen hinnat lähtisivät kunnolla laskuun ja sitten vasta ostetaan.

Me olemme eläneet aina niin, että nousun jälkeen tulee kasvua. Nyt ostetaan lisää osakkeita ja mitään ei myydä. Laina täytyy aina mitoittaa siten että se kestää taantumavaiheet. Miehen firma on lamankestävä, eli tuottaa sellaisia hyödykkeitä, jotka auttavat firmoja myös laman aikana. Eli kun on hieman kaukonäköisyyttä, voi elää aina kuten itse haluaa.

täälläkin joskus puhunut?

Ei olla mitenkään erityisemmin varauduttu kuitenkaan, vaan elämämme perustuu muutenkin taloudelliseen varovaisuuteen. Minulla on vakivirka ja mies yksityisessä firmassa, jossa ei ainakaan vielä ole lomautus- tai yt-uhkia, mutta kyllä sielläkin kannustetaan esim. ottamaan lomarahat vapaana. Itse olen vanhempainvapaalla, joten jos mies irtisanottaisiin, niin palaisin töihin ja mies jäisi ansiosidonnaisella vauvan kanssa kotiin ja etsisi uutta työtä. Velkaa on vain asunnosta ja siitäkin maltillisesti, tai no pääkaupunkiseutulaisittain maltillisesti (alle 100k).

Romahduksen merkit on olleet suoraan luettavissa tältä palstalta jop pari vuotta......



Kun Siwan kassat kera rekkakuskiensa rakentelee velaksi 300m2 taloja ja ostaa joka huoneeseen taulutelkkaria............



Selvää siis oli minulle ainakin, että kauaa ei enää jatku ;)

Matias Möttölän Rahaa rahastoilla oli varmaan se kirja, josta olen puhunut.



Tämän vuoden alussa on ilmestynyt myös uusi kirja Marko Erola: Paras sijoitus, joka puhuu hyvin vahvasti indeksisijoittamisen puolesta - siitä saa ainakin ajattelemisen aihetta, että minne rahansa pistää.



Itse tykkään molemmista kirjoista ja molemmat löytyy kirjahyllystä (tai yleensä sohvalta ;-).

uskoin, että seuraava laskukausi tulee taas jossain vaiheessa. Sen ajankohtaa en olisi osannut ennustaa, vaikka kesällä olikin joitain merkkejä jo siitä.



Meillä lainat ja muut on aina sovitettu oman kukkaron mukaisiksi, joten missään kuplassa emme ole koskaan eläneet.



Noista maalaispitäjäjutuista muuten, kyllä Jyväskylässä asuntokauppa käy, eikä täällä hinnatkaan ole laskeneet yhtä paljoa kuin Helsingissä. Ökytalojen kauppa on varmasti vaikeaa, mutta niin se täällä on aina ollutkin, ei täällä ihmiset missään vaiheessa ole tuollaisia 200-300 000 euron lainoja ole ottaneet, kuten Helsingin seudulla.