kunhan puran sekavia ajatuksiani..

eli siis.. en ole tästä mitenkään ylpeä, mutta jostain syystä en sitä kadukkaan.. kaikki alko noin puolitoista vuotta sitten kun asuin toisella paikkakunnalla opiskelujen takia ja oin 2-3 kuulla raskaana.. mies kävi luonani kerran viikkoon ja viikonloput vietimme yhdessä.. hyvin meni, mutta minua ahdisti olla viikot yksin, ei kavereita pahemmin eikä sitä paljon kuulutettua hellyyttä niin paljoa kuin olisin halunnut..



sitten siinä kävi niinkun kävi.. petin miestäni. monesti.olin yötä tuon toisen miehen luona, joka asui melkein naapurissa ja vietin kaiken aikani hänen kanssaan. oma mies kun tuli käymään, mietin vain sitä toista miestä..

lopulta lopetin tämän kakkossuhteen jo lapsenkin takia. ikävöin tätä toista miestä ja olin alakuloinen, mutta mieheni ei huomannut sitä..



ehkä noin vuosi sen jälkeen kerroin miehelleni tapahtuneen, ja hän antoi ihme ja kumma minulle sen anteeksi, kun vannoin etten tee enää ikinä niin.



mutta kysymys kuuluukin että miten kummassa saan tämän toisen miehen pois mielestäni ja varsinkin unistani.. näen tosi usein hänestä unta ja sitä kautta kaipaan häntä vieläkin.. rakastan miestäni enkä luopuisi hänestä mistään hinnasta, mutta tuo toinen mies kummittelee jossain takaraivossa koko ajan.. :/