Kaverini puhuu kolmekuiselle vauvalleen ja

Jaha.

Tietysti pitää puhua vauvalle. Vauvat ymmärtävät paljon enemmän ,kuin moni luulee. Kaikkien perheen jäsenien kuuluu puhua vauvalle.

Puhuminen kannattaa kuulema aloittaa jo ennen vauvan syntymää.

ok

Mun äiti kans opetti, että vauvalle pitää alkaa puhumaan heti ihan vastasyntyneenä. Näin tein ja meidän lapset oppi todella pienenä puhumaan. Puolitoistavuotiaana puhuivat selkeitä monisanaisia lauseita ja kaksivuotiaana selittivät jo kaiken. Luin myös heille ihan vauvasta lähtien ja oppivat lukemaan 4-5-vuotiaina. Minusta on outoa, kun jotkut eivät puhu vauvoilleen ja pienille lapsilleen oikein mitään. Vastaako vauva...no tavallaan, kyllähän kolmikuinen jo jokeltelee kovastikin. 

Vauva vastaa esim eleillä ja ilmeillä, ääntelemällä. Itkukin on vauvan puhetta.

Jos vauvan ensimmäinen kieli on viittomakieli, hän voi hyvinkin viittoa ensimmäiset sanansa puolivuotiaana.

Puheen muodostaminen kurkussa on vaikeampaa.

No niinhän ne vastaa: eleillä, ääntelyllä, kääntymisellä puhujan puoleen, pään kääntämisellä, tyytyväisellä ololla...

Ihanasti vastasi minunkin vauvani silmiin katsomalla, jokeltelemalla, hymyilemällä.

Minullekin oli itsestään selvyys ,että juttelin ihanalle pikkuisellemme aina ,kun touhusin hänen kanssaan ja muutenkin. Jostakin syystä hänellä oli todella hyvä sanavarasto jo alle kahden vuoden. En väitä , että johtui siitä, koska jokainen on yksilö kehityksessään.

No olipa aik hyödyllinen tieto

Kehota häntä seuraamaan aikaansa ja lyödä muksulle kännykkä nenän eteen heilumaan ja ite voi sit somettaa sohvalla.

....ja toki itkulla myös.

Minäkin juttelin eilen pitkät pätkät pojanpojalleni, 3 kk, poju tuijotti mummaansa silmiin ja jokelteli hyvin tietäväisten näköisenä takaisin. Voi tätä mummun onnea, 1 v 10 kk tyttö ja 3 kk poika. Maailman ihanimmat!

Mun esikoiseni osasi matkia lyhyitä lauseita alle puolivuotiaana. Selvästi ilmeestä näki, että ei sanoista mitään ymmärtänyt, vaan matki vain äänet ja intonaation. Lähempänä 1 vuoden ikää taito katosi ja alkoi opetella oikeita yksittäisiä sanoja, jolloin sanojen ääntäminen olikin enää vain sinne päin. Kaktus oli aktu, isä iff, äiti ättä.

siis onko olemassa joku, joka ei puhu vauvalleen?

Kuulostaa uskomattomalta.

Ja vastaahan se vauva, äänähtelee, hymyilee, heiluttaa käsiään, potkii jalkojaan jne.

Tottahan vauvalle on juteltava alusta alkaen, se kehittymisen edellytys.

Milloin olisi oikea aika ap:n mielestä aloittaa lapselle puhuminen?

Vauvalle puhuminen on vuorovaikutusta, ettei vauvasta tule passiivinen.

Jotkut puhuu koirillekin.

Siskoni ei ottanut esikoiseensa mitään kontaktia, koska Facebookissa oli sanottu että lapsi kiintyy liikaa. Vasta yksivuotisneuvolassa asia tuli ilmi ja peruuttamaton vahinko oli jo tapahtunut. Lapsi on nyt 12-vuotias eikä sosiaaliset taidot ole juuri paremmat kuin hakatulla simpanssilla...