miten helluntailaiset eroaa luterilaisista

Oletus on, että henkilö ei sitten ole tapauskovainen, kuten suurin osa luterilaisista, vaan ihan oikeasti uskossa. Helluntailaisilla on käsittääkseni aikuiskaste. Ja ilmeisesti joitain painotuseroja.

ei käsittääkseni heillä hyväksytä samoin kuin Ev.Lut. seurakuntalaisten keskuudessa. Tiedon rouvan joka erosi miehestään ja erotettiin samalla seurakunnasta; Siihen kuuluvat tuttavat pistivät välit kerrasta poikki, eivät edes tervehdi enää. (Ja erosi miehestään mielestäni ihan "hyvästä" syystä, ei esim. koska löysi uuden paremman...)

Enpä liiemmin stressaisi tuollaisesta asiasta, eli älä turhia huolehdi. Yhtäläisyydet perusasioissa ovat paljon suurempia kuin erot. Jos kuitenkin eroihin keskitytään, niin käsittääkseni helluntailaisuudessa painotetaan aikuiskastetta (eli ns. uskovan kastetta) verrattuna luterilaisuuden lapsikasteeseen. Tämä liittyy siihen, että helluntailaisuudessa uskotaan (itsesiassa aikalailla Raamatun mukaisesti, oman lukukokemukseni perusteella), että ihminen pelastuu henkilökohtaisesta uskosta Jeesukseen. Helluntailaiseurakunnissa korostetaan myös Pyhän Hengen toimintaa nykymaailmassa, mm. Jumalalta tulevia armolahjoja, tai siis lahjoja, joita ihminen on saanut nimenomaan Jumalalta, eli esim. osaakin yhtäkkiä puhua jotain kieltä, jota ei itse osaisi puhua (jep, melko hämmästyttävää - mutta kovasti asiaa ihmetelleenä täytyy sanoa, että olen moista joskus itsekin todistanut...). Näiden lisäksi täytyy tietysti huomioida, että yksittäisten helluntaiseurakuntien tavat/perinteet, ymv poikkeaa tietysti toisistaan, joskus paljonkin. Muista kuitenkin että oma tietoni helluntaisuudesta on hivenen ulkokohtaista, koska en kuulu kyseiseen seurakuntaan, vaikkakin helluntailaisia tunnen, ja saan ilokseni kokea olevani elämässäni hyvän ja Rakastavan Jumalan johdatuksessa.

saarnaaminen, käännyttäminen ja arvostelu alkaa herkästi siitä, että he ovat vain oikeassa. Pelottelu ja helvetistä jauhaminen ja jankkuttaminen vie kyllä mehut ystävyydeltä. Piru on joka kulman takana vaanimassa. Aika riidanhaluista jengiä suurin osa jos et kuulu joukkoon.

Helluntalaiset, vapaakirkkolaiset, babtistit, metodistit ym. ovat todellakin KRISTILLISIÄ yhteisöjä. Ihan kuten luterilaisetkin.

"normaalia" luterilasta tärkeämpänä henkilökohtasta suhdetta Jumalaan. En usko että tuomitseva tms. Ihan koulutettua ja sivistynyttä väkeä helluntailaiset siinä kuin ketkä muut tahansa. Elävät ihan normaalia elämään.

Tunnen paljon helluntailaisia, joilla on paljon erilaisia mielipiteitä eri asioista.Yleisesti ottaen helluntailaisuus eroaa luterilaisista aikuiskasteen takia (niinkuin joku jo mainitsi).Useimmat helluntailaiset eivät hyväksy mm. avolittoja, avioeroja ja homoseksuaalisuutta.

onko jotain "kiellettyjä puheenaiheita" tai jotain mitä ois hyvä tietää.Minulla on kiva uusi kaveri joka kuuluu tuohon uskontoon, onko jotain aiheita joista ei kannata ruveta juttelemaan ettei toista loukkaa?

suoraan alkuseurakunnasta, eikä muut edes pelastu =)

.He eivät ole kristittyjä. Ovat eronneet alkuseurakunnasta

he ovat kristittyjä ainoastaan jos kuuluvat luterilaiseen tai muuhun kirkkokuntaan, joka tunnustetaan kristikirkoksi, ja osa kuuluukin.kristillisiä yhteisöjä voi olla vaikka mitä, ja monet laskevat itsensä niihin kuuluviksi vaikka sisältö olisi mikä, kristillinen yhteisö ja kristillinen kirkko ovat eri asioita ja tunnustavat eri oppeja.

MInä ainakin tunnen monta avioeron tehnyttä hellaria, eikä heitä ole erotettu seurakunnasta. Hellarit uskovat ihmetekoihin. Siinä varmaan suurin ero. Eli ihmeparantamisia jne.

ei käsittääkseni heillä hyväksytä samoin kuin Ev.Lut. seurakuntalaisten keskuudessa. Tiedon rouvan joka erosi miehestään ja erotettiin samalla seurakunnasta; Siihen kuuluvat tuttavat pistivät välit kerrasta poikki, eivät edes tervehdi enää. (Ja erosi miehestään mielestäni ihan "hyvästä" syystä, ei esim. koska löysi uuden paremman...)

Neuvoisin kuitenkin välttämään runsasta kiroilua. Jos joku kirosana kuitenkin lipsahtaa, sitä ei hellarilstakaan tarvi anteeksi pyydellä. Minun kokemukseni mukaan (itse lut. paljon hellarituttavia omaava) avioero on arka asia. Tuttavani erosi, muutti paikkakuntaa, mutta ei uskaltanut uudelleen hakeutua helluntaiseurakuntaan uudellla paikkakunnalla, koska oli eronnut. Toinen tuttava erosi väkivaltaisesta vankilakundi-miehestään -> erotettiin seurakunnasta, mutta ei sentään eristetty entisten uskovinen tuttavien taholta.

he ovat kristittyjä ainoastaan jos kuuluvat luterilaiseen tai muuhun kirkkokuntaan, joka tunnustetaan kristikirkoksi, ja osa kuuluukin.kristillisiä yhteisöjä voi olla vaikka mitä, ja monet laskevat itsensä niihin kuuluviksi vaikka sisältö olisi mikä, kristillinen yhteisö ja kristillinen kirkko ovat eri asioita ja tunnustavat eri oppeja.

Helluntailaisuus katsotaan virallisesti kristilliseksi uskonsuunnaksi myös luterilaisten piirissä.

niin helluntailaisista, luterilaisista kuin vapaakirkkolaisistakin ja olen käynyt kristittynä kaikkien tilaisuuksissa. Olen itse luterilainen. Helluntailaset ovat kristittyjä ihan yhtä paljon kuin muutkin kristityt, koska he uskovat että Jeesus on Jumalan Poika, joka on sovittanut syntimme ristillä ja joka on ylösnoussut. Kaikki, jotka uskovat Jeesuksen sovitustyön omalla kohdallaan ja turvaavat Jeesuksen sovitustyöhön, ovat kristittyjä, kuuluivatpa he mihin kirkkokuntaan tahansa. Helluntailasilla on joitakin erilaisia oppinäkemyksiä kuin luterilaisilla, kuten kastekäsitys. Heillähän on käytössä uskovien upotuskaste luterilaisen lapsikasteen sijasta. Itseäni ei ainakaan loukkaa uudestisyntyneenä kristittynä henkilökohtaisesti mikään puheenaihe siinä mielessä, että mielestäni elämässä ei tarvitse olla mitään tabuja, joista ei voisi puhua ja keskustella avoimesti. Jumalan edessä saa olla täysin avoin, sillä hän tuntee meidät läpikotaisin. Lisäksi ihmisiä tässä ollaan tasan kaikki, niin uskovaiset kuin uskomattomatkin, ja samat elämän ongelmat ja kiusaukset kohtaavat kaikkia. Henkilökohtaisesti haluan puhua ei-uskovien ystävieni kanssa mistä tahansa aiheesta, ja olen vain iloinen, jos joku on esim. kiinnostunut hengellisistä asioista ja haluaa puhua niistä kanssani. En ota niitä loukkauksena, vaan kunnia-asiana. Mikään esim. parisuhteeseen, alkoholin juomiseen, pukeutumiseen tai muuhun sellaiseen liittyvä asia ei myöskään ole minulle mikään henkilökohtaisen loukkaantumisen aihe. Ole vaan ihan oma itsesi helluntailaisen ystäväsi kanssa. Kaikki ihmiset ovat tietysti yksilöitä. Kristinusko on kuitenkin iloinen ja vapauttava asia, ei mikään tabuluettelo.

Ehkäpä on paikallisia eroja, jos näin on. Itse olen E-Suomesta. Tuo mainitsemani ei ollut ainoa tapaus.Omaakin perhettäni pidettiin heidän piireissään hiukan B-luokan kansalaisina, koska emme ole hellareita ja *oooh* vanhempani ovat eronneet. Pientä käännytystä ja sielunvihollisella pelotteluyrityksiä oli ilmassa aika ajoin, me emme olleet turvassa, toisin kuin he. Minulla oli siis ystävä myöskin hellari-piireistä, samoin äidilläni.Ovatko tuntemasi parit hakeneet eroa yhdessä vai erikseen?

Luterilaisia on maailmassa häviävän pieni osuus, katolisia, baptisteja, metodisteja yms. on huomattavasti paljon enemmän. Joten ketjussa esitetty ajatus, että vain luterilainen kirkko tarkoittaa kristillisyyttä ja kristillistä kirkkoa, ei kyllä ole oikein.Kirkko kuin kirkko, taivaassa ei ole karsinoita.

Ketään sellaista en kuitenkaan tunne joka olisi erotettu seurakunnasta. Tämä avioero aiheena on siellä piirissä aika arka aihe, samoinkun avoliitto. Ihmetyttää siis miten paljon eroja ja avoliittoja heidän keskuudessaan on ja miksi se hyväksytään?