Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Elämäntaparemontti ja mielialanvaihtelut
15.09.2020 |
Tein elämäntaparemontin ja lopetin jatkuvan ja tuloksettoman laihduttamisen, aloin pitämään kiinni yöunistani ja olen lisännyt arkiliikuntaa. Suurin muutos on siinä, että opettelin tunnistamaan nälän tunteen ja aloin kuuntelemaan omaa kroppaani. Eli syön vain nälkääni ja tasan sen verran, että nälkä lähtee, en ähkyksi ja en syö, jos ei tee mieli. Eli välillä paastoan sen mitä tuntuu hyvältä ja syön sitten kun on nälkä ja välillä syön tiheämmin ja toisin kuin ennen, syöminen ei enää väsytä ja paastotessa olo on virkeä ja mieli on skarppina (jos verrataan entiseen jatkuvaan aivosumuun ja lamaavaan väsymykseen).
Eli ihan perusjuttuja, jotka ylipainoisella ovat olleet hakusessa jo kauan.
Olo on ollut aivan tajuttoman hyvä! Olen aivan käsittämättömän paljon pirteämpi, turvotus on lähtenyt ja nukun kuin tukki. Syön monipuolisesti, herkuttelen juuri silloin kun tuntuu (ja vain sen verran kuin tuntuu) ja paino senkun laskee, aivan itsestään ilman, että tunnen minkään valtakunnan nälkää.
Ainoa ongelma on nyt vain se, että viimeiset kolme viikkoa olen kärsinyt aivan kauheista mielialanvaihteluista, lähinnä aivan lamaavasta masennuksesta, ja pahoinvoinnista. En välillä pysty syömään mitään kun on niin huono olo ja olen niin levoton ja ahdistunut, että on vaikeaa olla edes aloillani.
Raskaana en voi olla, mutta mietin, että onko tämä joku laihtumiseen /elämäntapojen muutokseen liittyvä hormonijuttu? Myös selkä on aivan täynnä finnejä.
Kommentit (17)
Joo on. Mulla vaikuttaa vähemmät kalorit selvästi mielialaan (hormonit). Harmi juttu, melkein ollaan eron partaalla miehen kanssa riitojen vuoksi (ilmeisesti olen liian emotionaalinen? kun syön ns normaalisti ilman sokeria) mutta hei positiivinen puoli on että oon laihtunut 20kg.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun verensokeri putoaa, kehoon vapautuu stressihormoneja. Stressiin liittyviä psyykkisiä oireita taasen ovat esim. masentuneisuus, pahoinvointi, keskittymisvaikeudet, jne...
Vierailija kirjoitti:
Kun verensokeri putoaa, kehoon vapautuu stressihormoneja. Stressiin liittyviä psyykkisiä oireita taasen ovat esim. masentuneisuus, pahoinvointi, keskittymisvaikeudet, jne...
Ruoka on nimenomaan polttoainetta, jonka tarkoitus on pitää se verensokeri tasaisena eli kun ihminen tuntee nälän tai janon tarvetta jo vähän myöhäistä syödä ja juoda. Eli säännöllinen rytmi sekä syömisessä ja juomisessa, että keho pysyy tasapainossa, eikä ole sekaisin kuin seinäkello saako se ruokaa vai ei...
Ihminen ei tarvitse enegiaa torjumaan nälkää vaan sydämen sykkimiseen, hengittämiseen ja aivojen toimintaan ja jos ihminen ei saa tarpeeksi energiaa hän voi pahoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin huomauttaisin nyt, että en siis laihduta, eli laske kaloreita, kituuta tai mitään sellaista, vaan olen lopettanut jatkuvan tavan vuoksi syömisen ja työstänyt tunnesyömistä, mutten silti kiellä mitään itseltäni. En vain ahmi enää ja pidän annoskoot järkevämpinä kun ennen söin itseni aina ähkyyn ja nukahtelin aterian jälkeen. Enkä syö enää "varmuuden vuoksi" jos ei tee mieli, jos kuvottaa tai jos ei muuten vain tunnu siltä, vaan pyrin kuuntelemaan kehoani (mikä ilmeisestikin toimii noin muuten kuin pääni osalta).
Stressioireina ehkä muuten menisi, mutta ylipainoon ajautuminen on nimenomaan ollut seurausta todella kovasta stressistä ja nyt tuntuu, että sitä minulla nimenomaan juuri ei ole. Etenkin kun pystyn nukkumaan koko yön ilman, että heräilen tunnin välein ahdistuneena miettimään asioita, enkä koe tarvetta syödä ahdistukseen, kuten ennen tein, vaan olen järjestänyt elämääni uudelleen ja käsittelen stressaavia asioita eri tavoin ja olen järkeistänyt esim. omaa työkuormaani sillä tavalla, että saan kaiken tehtyä ja olen oikeasti jopa tyytyväinen asioihin. Ensimmäistä kertaa viiteentoista vuoteen herään aamulla virkeänä, enkä tarvitse yli kymmenen tunnin unia (tai unen yrittämistä), en nukahtele päivisin ja pystyn keskittymään asioihin, jopa lukemaan kirjoja. Ainoa miinus vain on viime viikkoina jäytänyt ahdistus ja huonommuudentunne.
Esim. tänään söin aamulla klo 8, pari tuntia heräämisen jälkeen, herkkuani chiavanukasta (2dl maitoa, 3rkl chiansiemeniä, ripsu suolaa, ripsu kookosaromia) ja aamukahvin, jonka jälkeen olin kyllä vähän ähky. Lounaaksi klo 12 söin puolikkaan rusinattoman kaupan valmismaksalaatikon ja ruokalusikallisen puolukkahilloa. Ja varmaan hetken päästä syön mitä ikinä puoliso sattuukaan kokkaamaan, varmaan uunifetaa, kirsikkatomaatteja ja salaattia, olettaisin, illalla syön jotain, jos tekee mieli. Olo on virkeä ja hyvä, ajatus juoksee, olen jo tehnyt kaikki tälle päivälle kaavailemani työt ja tekisi mieli mennä ajamaan nurmikkoa. Plus takaraivossa jäytää tunne siitä, etten ole yhtään mitään, enkä tule koskaan olemaankaan ja niskan valtavat paiseenkaltaiset finnit hankaavat ikävästi paitaa vasten.
Ap
Ap, kokeile jättää hiilarit mahdollisimman vähälle. Itselläni se ratkaisi asian. Syön max. 10 g hiilihydraatteja päivässä (vihreitä kasviksia ei lasketa). Olen ollut vielä viime vuonna vaikea-asteisesti masentunut, nyt en ole enää lainkaan. En ole syönyt lääkkeitä.
Vhh:lla (+ pätkäpaasto) olen ollut 4 kk, melkein heti aloituksen jälkeen kaikki mielialan vaihtelut ja heittelyt loppuivat. Haittapuolena on tavallista ärhäkämpi pms, joka kestää kauemmin kuin ennen, mutta se on pieni haitta hyötyihin nähden. Ja senkin pitäisi helpottaa kun hormonitoiminta ehtii tasaantua. Hormonijutuissa voi mennä monta kuukautta että keho löytää uuden tasapainon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, kokeile jättää hiilarit mahdollisimman vähälle. Itselläni se ratkaisi asian. Syön max. 10 g hiilihydraatteja päivässä (vihreitä kasviksia ei lasketa). Olen ollut vielä viime vuonna vaikea-asteisesti masentunut, nyt en ole enää lainkaan. En ole syönyt lääkkeitä.
Vhh:lla (+ pätkäpaasto) olen ollut 4 kk, melkein heti aloituksen jälkeen kaikki mielialan vaihtelut ja heittelyt loppuivat. Haittapuolena on tavallista ärhäkämpi pms, joka kestää kauemmin kuin ennen, mutta se on pieni haitta hyötyihin nähden. Ja senkin pitäisi helpottaa kun hormonitoiminta ehtii tasaantua. Hormonijutuissa voi mennä monta kuukautta että keho löytää uuden tasapainon.
Tämä auttoi myös minulla. Plus alkoholin poisjättäminen. AP:lle suosittelen myös hiilareiden poisjättämistä täysin, aluksi myös juurekset ja hedelmät pois. Myös rasvaa lisää, siis hyvälaatuista.
Tavallista kun tunnesyöminen lopetetaan. Ne tunteet tulee sitten voimalla eikä ole tapaa paeta. Itse olin tunnesyönyt yli 20 vuotta ja olin sairaalloisen ylipainoinen. Mutta koin lihavana olevani ihan psyykkisesti tasapainoinen ja tyytyväinen. Yllätys oli, kun hyvinvointia lisääväksi tarkoitettu laihdutus aiheuttikin kauheaa surua, masennusta ja ahdistusta.
Silloin vasta tajusin, miten paljon olin säädellyt tunnemaailmaani syömällä ja juomalla. Annoin sitten vaan kaikkien tunteiden tulla ja mennä, ja puolisen vuotta sitä myllytystä kesti. Sitten oli ilmeisesti tarpeeksi sisään padottua tullut ulos, niin helpotti. En tarvinnut ammattiapua, mutta kyllähän monet esim. Hengenvaarallisesti lihava -ohjelman laihduttajat sitäkin tarvitsee, että oppivat selviämään mielialojensa kanssa ilman syömistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä kevyempi ruokavalio sitä voimakkaammin vaihtelevat mielialat kuin vuoristoradalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En käytä alkoholia, mutta kaikella kunnioituksella, ruokavalion tiukka rajoittaminen olisi varmasti typerintä, mitä voisin tehdä ja varmaan tuhoaisi tämän kaiken, mitä olen nyt saanut aikaan. Yritän nimenomaan normalisoida elintapojani ja syödä tavallisesti, itseäni kuunnellen, en kikkaillen, rajoittaen tai ääripäihin poukkoillen enää.
Ap
Verensokerit on normaalilla tasolla ilman ruokaa. Verensokerit NOUSEE kun syödään. Ne ei syömättä tipu minnekään nollaan muuallekaan vaan on normaalissa tasossa. Kroppa kyllä säätele verensokerin tasoa paastotilassa vapauttamalla sokeria varastoista yms.
Verensokerin laskeminen syömisen jälkeen on normaalia ja tervettä. Jos verensokeri ei laskisi, kyseessä olisi diabetes.
Että silleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tavallista kun tunnesyöminen lopetetaan. Ne tunteet tulee sitten voimalla eikä ole tapaa paeta. Itse olin tunnesyönyt yli 20 vuotta ja olin sairaalloisen ylipainoinen. Mutta koin lihavana olevani ihan psyykkisesti tasapainoinen ja tyytyväinen. Yllätys oli, kun hyvinvointia lisääväksi tarkoitettu laihdutus aiheuttikin kauheaa surua, masennusta ja ahdistusta.
Silloin vasta tajusin, miten paljon olin säädellyt tunnemaailmaani syömällä ja juomalla. Annoin sitten vaan kaikkien tunteiden tulla ja mennä, ja puolisen vuotta sitä myllytystä kesti. Sitten oli ilmeisesti tarpeeksi sisään padottua tullut ulos, niin helpotti. En tarvinnut ammattiapua, mutta kyllähän monet esim. Hengenvaarallisesti lihava -ohjelman laihduttajat sitäkin tarvitsee, että oppivat selviämään mielialojensa kanssa ilman syömistä.
Kiitos kommentista. Tässä voisi kieltämättä olla perää kun en usko, että hyvin maltillinen ja itsestään syntynyt kalorivajeenikaan nyt sotkee koko kroppaa niin perusteellisesti. Olen siis laihtunut nyt suunnilleen kilon-puolitoista kuukaudessa, aluksi tosin lähti hieman enemmän kun turvotus hävisi ja kaiken kaikkiaan olen laihtunut jotain 6-10 kilon väliltä (en tarkistanut aloituspainoa, kerta tarkoitus ei ole ollut varsinaisesti laihduttaa).
Ap
Voisiko sulla olla ongelmia sen kanssa, että elät entisen sitku-elämän sijaan sellaista jossa oikeasti toteutat elämänmuutosta. Sisäinen sabotööri huutelee, että turha yrittää, tai että tuloksia ei tule tarpeeksi nopeasti. Kannattaa vaan sitkeästi jatkaa ja nauttia esim niistä hyvistä unista.
Voi olla että arkiliikuntasi on liian suorittavaa. Jos menisit vaan rauhoittavalle kävelylle luonnonympäristöön.
Kyllähän muutokset vaikuttavat myös mm. hormonitoimintaan.
Lisäsin hiilarien määrää ruokavalioon ja kaikki mielialaongelmat hävisivät sen siliän tien! Paino putoaa edelleen entiseen malliin ilman mitään yrittämistä, mutta mieliala on todella hyvä ja tasainen.
- Ap
Alue: Aihe vapaa
Nostan